Mainos
Mainos

Asuntoalueiden kärkihankkeet pääkaupunkiseudulla

Talouden taantuma koettelee nyt asuntorakentamista kovalla kädellä. Uusien asuntoalueiden suunnittelu ja rakentaminen on kuitenkin hyvin pitkäjänteistä työtä, jota tehdään entistä tietoisemmin kestävän kehityksen hengessä.

Kestävän yhdyskunnan tunnusmerkkejä pohdittiin pari viikkoa sitten pidetyssä Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelman seminaarissa.

Osanottajat nostivat esiin monia huomionarvoisia tunnusmerkkejä siitä, millainen tulevaisuuden kestävä yhdyskunta heidän mielestään on. Ohessa muutama kommentti:

– Kestävä yhdyskunta on erityisesti energiantuotannon osalta mahdollisimman omavarainen. Sekä sähkö että lämpö tuotetaan paikallisesti.

– Se on tasa-arvoinen! Ihminen voi elää ja asua siellä kaikissa elämäntilanteissa. Se tarjoaa laadukasta hyvinvointia.

– Eheä yhdyskuntarakenne: se tarjoaa hyvät työmahdollisuudet, siellä on helppo liikkua ja siellä on hyvät palvelut. Kestävä yhdyskunta on yhteisöllinen, eri ikäisten ihmisten ja naapurien välillä on hyvä vuorovaikutus.

– Turvallinen ja viihtyisä, kestää tarkastelua myös lapsia ajatellen, optimoitu kokonaisuuksien kanalta, tehty ja tehdään yhteistyönä eri osapuolten kesken.

– Ei jätä velkaa tuleville sukupolville!

Tavoitteena kaupunkirakenteen tiivistäminen

Pääkaupunkiseudun kaupungit pyrkivät nyt yksissä tuumin kestävien yhdyskuntien rakentamiseen. Tämä tarkoittaa käytännössä pyrkimystä kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja uudisrakentamista lähinnä raideliikenteen varrelle.

– Kaupunki tulee kasvamaan sisäänpäin - ei ehkä paljonkaan ulospäin, sanoo Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä.

Marraskuussa sulkeutuivat vanhat satamamme Jätkäsaaressa ja Sörnäisten Kalasatamassa, ja niiden asuntoalueiden rakentaminen on suurin muutos tässä lähivuosina.

Jätkäsaareen on tarkoitus rakentaa 2020-luvun puoliväliin mennessä kaupunginosa 15 000 asukkaalle ja 6 000 työpaikalle. Kalasatama on puolestaan mitoitettu 18 000 asukkaalle ja 10 000 työpaikalle. Rakentamisen aikajänne Kalasatamassa on kolme vuosikymmentä.

– Myös Keski-Pasilan muuttuminen vähitellen toimistovaltaiseksi, tiiviiksi alueeksi nykyisen rata-alueiden tilalle on silmin nähtävä muutos, Penttilä jatkaa.

Vantaan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki nostaa esiin kehäradan ja siihen liittyvät rakennushankkeet. Lentoaseman kautta kulkeva kehärata yhdistää pääradan kaupungin länsiosiin.

– On vaikea kuvitella, mikä olisi kestävämpää kehitystä kuin raideliikenteen varaan tukeutuva uusi asuminen. Keskeisin visiomme on nyt kehäradan rakentamisen aloittaminen ja sen varteen tulevat uudet asuinalueet. Lähdemme siitä, että keskeinen osa tätä asuntotuotantoa olisi valmiina kehäradan valmistuessa 2014.

Huomio liikennejärjestelyihin

Kehäradan varteen, Kehä 3:n ja Hämeenlinnanväylän välittömään läheisyyteen nousevasta Marja-Vantaasta tulee koti 27 000 asukkaalle. Sen rakentaminen käynnistyy ensi vuonna Keimolanmäessä entisen moottoriradan alueella.

Kehäradan itäpäähän tulevan, 2 500 asukkaan Leinelän alueen rakentaminen alkaa jo tänä syksynä. Tikkurilasta rakennetaan entistä vahvempi ja monipuolisempi kaupunkikeskusta.

Liikennejärjestelyt ovat tärkeässä osassa myös Espoon kaupungin kärkihankkeissa.

– Kaikenlainen turha liikkuminen ja energiankäyttö pitää pystyä minimoimaan, painottaa teknisen toimen johtaja Olavi Louko.

Hyvänä ajankohtaisena esimerkkinä hän mainitsee Suurpellon alueen.

– Se on luonnonläheinen, tavallaan tapiolamainen, viihtyisä ja uudenaikainen kaupunki hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kaikki kestävän kehityksen ajankohtaiset haasteet otetaan siellä huomioon ja ratkaisut toteutetaan sen mukaan.

Lähes 10 000 asukkaalle suunniteltuun Suurpeltoon rakennetaan kunnallistekniikka, kadut ja muu infrastruktuuri ennen asuntorakentamisen aloittamista. Alueen sydämeen nousee Opinmäen kansainvälinen kampusalue, jossa on mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen.

Lisätietoa Asuntomarkkinat-messuilta

Kestävien yhdyskuntien rakentaminen edellyttää kaupunkilaisten toiveiden kuulemista entistä herkemmillä korvilla.

– Kaavoitus määrittelee alueiden tulevaisuuden. Siksi siinä on panostettu erityisesti vuorovaikutukseen, Hannu Penttilä korostaa.

– Entiselle linja-autoasemalle onkin perustettu Laituri-piste, jossa esitellään uusimmat suunnitelmat. Palvelu on saavuttanut erittäin suuren suosion.

Helsingin, Espoon ja Vantaan uusiin asuinalueisiin ja kärkihankkeisiin voi tutustua 26.–29.3.2009 Helsingin Messukeskuksessa pidettävillä Asuntomarkkinat-messuilla.

Kaupungeilla on messuilla yhteinen osasto, jossa on nähtävissä myös kaupunkien yhteinen seutuvisio. Osastolla on päivittäin myös aiheeseen liittyvä päättäjähaastattelu.

Lisätietoja:
www.asuntomarkkinat.fi

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme