Mainos
Mainos

Asutaanko Suomessa jatkossakin ahtaasti ja kalliisti?

Viikko sitten sekä asuntovelalliset että aravavuokra-asunnoissa asuvat saivat kuulla asuntopoliitikkojen näkemyksiä siitä, kuinka turvallisesti itse kukin voi asumisurallaan jatkossa edetä. Tässä heidän näkemyksiään siitä, miten Suomesta voidaan tehdä asumisen mallimaa.

Tavoite on haastava, sillä monien EU-maita koskevien vertailujen mukaan suomalaisten asumisoloissa on paljon parannettavaa. Yksi käsittämättömimpiä asioita on, että erittäin harvaan asutussa maassa asutaan pienemmissä asunnoissa kuin monissa muissa maissa. Vähätkin asuntoneliöt ovat jakautuneet epätasaisesti.

Asuntojen keskikoko:
Suomi 77 m2
Muissa EU-maissa 80-118 m2

Ympäristöministeriön kehitysjohtaja Markku Tahvanainen jatkaa luetteloa: "Meillä on väljyyseroja, meillä on eroja asumisen kalleudessa eroja, meillä asuvat nuoret ahtaasti, meillä ensi asunnon hankkijat maksavat asunnoistaan kohtuuttoman paljon... Sitten meillä on sitä joukkoa joka asuu aika väljästi, usein aika halvalla ja hyvässä ympäristössäkin."

Eri yhteyksissä on esitetty, että Suomen pitäisi pyrkiä määrätietoisesti pois asumisen takapajulapaikalta ja asettaa asumisasioiden hoidolle kunnianhimoisempia tavoitteita.

"Suomesta tulee kehittää asumisen mallimaa vuoteen 2015 mennessä. Jos voimme asua tilavammin ja laadukkaammin, voimme pitää osaajat Suomessa ja houkutella ulkomaisia osaajia maahamme."
Lähde: SITRA - Suomi 2015-ohjelma

"Kun rahasta ei ole niukkuutta, miksi emme tekisi Suomesta asumisen mallimaata," ehdottaa ylijohtaja Teuvo Ijäs, Valtion asuntorahasto. "Jos me aiomme saada tänne hyviä ulkomaalaisia työntekijöitä, heille pitää tarjota kunnollista asumista. Maa- ja tonttikysymyksessä on tehtävä jotain - minä ainakin olisin valmis antamaan pääkaupunkiseudun kunnille hyvin avokätisesti rahaa maapolitiikan parantamiseen."

Erilaiset ratkaisut erilaisille alueille

Miksi ei siis järjestettäisi Suomen asuntoasioita yhteistuumin paremmin ja oteta maalle se kilpailuetu, mikä hyvästä asumisesta on saatavissa? Näin ajattelivat asiasta Huippuseminaarissa 2003 vierailleet poliitikot:

"Lähtökohdaksi täytyy hyväksyä se, että taantuvilla paikkakunnilla, kasvukeskuksissa ja pääkaupunkiseudulla tarvitaan kullakin erilaisia ratkaisuja," arvioi demareiden Tarja Kautto. Kokoomuksen Sari Sarkomaa puolestaan piti kaavoitusta keskeisenä koko maan kohdalla - erityisasemassa on kuitenkin pääkaupunkiseutu:

"Pidän hyvin tärkeänä sitä, että pääkaupunkiseudun strategia ja kaikki siihen liittyvä ovat mukana hallitusohjelmassa. Monimuotoinen asuntotuotanto on etusijalla - kovan rahan ja sosiaalista asuntotuotantoa ei saa asettaa vastakkain. Meillä on jo nyt toimivat vuokra- ja omistusasuntomarkkinat, ja sen rinnalla osaomistus- ja asumisoikeusasumista."

Keskustan Matti Vanhanen peräänkuulutti "pientalo-Suomi"-hanketta. "Kansainvälinen arviointikin kiinnitti aika selvästi huomiota siihen, että väestön toiveet ja tuotannon rakenne eivät vastaa toisiaan. Asumispolitiikan toimenpiteistä ei oikeastaan mikään kohdistu pientaloasumiseen - jos työllisyyden eteen tehdään rakennustoiminnassa jotain, se tarkoittaa aina asunto-osakeyhtiöille suunnattuja tukia; ei koskaan pientaloille. Tässä suhteessa poliittinen valta on ollut äärimmäisen passiivinen."

82 % haluaa asua pientalossa, mutta vain 55 % asuu

Hyvin suuri kysymys on linjanveto sen suhteen, että uskalletaan käyttää Aralle 50 vuoden aikana kertynyttä pääomaa sekä tonttimaan järjestämiseen, kunnallistekniikan rakentamiseen ja asuntojen tuotantotukeen, että sosiaalisen asuntotuotannon pyörittämiseen - nythän se on liki halvaantuneessa tilassa.

"Nostaisin ehdottomasti kärkeen myös peruskorjauksen ja siihen liittyvän problematiikan, koska se tulee olemaan valtava haaste väestön ikääntymiskehityksen johdosta," sanoi Kautto. " Sen merkitystä lisää kasvava maahanmuutto: lähiöiden suhteen on harrastettava tarkkaa politiikkaa."

Vaikka poliitikot puhuvatkin kauniisti peruskorjauksen puolesta, huolestuttavilta tuntuvat tiedot, että viime tipan aravasovun hintana olisi valtion peruskorjaustukien olennainen vähentäminen. Se ei todellakaan olisi viisasta asuntopolitiikkaa.

Verojen osuus asumiskuluista kasvaa vauhdikkaasti

Suomen Kiinteistöliitto on seurannut pitkään ja tiiviisti asumisen kustannusten kehittymistä eri kaupungeissa. Näin tilanteen kehitystä kuvaa tutkimusjohtaja Mauri Marttila:

"Viime vuosikymmenellä kiinteistöjen ylläpitokustannukset näyttävät nousseen noin 35 %. Yleinen kustannustaso kohosi samaan aikaan vain noin 20 % - eli nousuvauhti oli siihen verrattuna lähes kaksinkertainen."

Tieto on jokseenkin hyytävä - tämä koskettaa taatusti jokaista suomalaista. Missä syy tällaiseen epäsuhtaan?

"Tässä olisi hyvä katsoa noita veroja. Meillähän on 90-luvulla tullut paljon veroja kiinteistönhoitokulupuolelle: arvonlisäverot ja jäteverot, ja energiaa on alettu verottaa paljon aikaisempaa enemmän... sitä kautta sitä maksettavaa on tullut."

Kiinteistöverot ja kunnalliset maksut keskimäärin 1,5 euroa/m2/kk
= 53 % hoitokuluista = yli 60 % hoitovastikkeista
Lähde: Suomen Kiinteistöliitto

Kaikkiaan kiinteistöverojen ja kunnallisten maksujen osuus on reilusti yli puolet kiinteistöjen hoitomenoista. Erot eri kaupunkien kesken ovat huomattavat.

"Kouvolassa kustannukset on näissä vertailukaupungeissa alhaisimmat. Esimerkiksi Torniossa on kolmannes enemmän kiinteistöveroja ja kunnallisia maksuja. Ja nyt sitten hyvä kysymys on se, että mistä tämä johtuu... Tietysti kunnissa on käytössä erilaisia maksuperusteita." Kiinteistöliitossa katsotaankin piiloverotuksen lisääntyneen huomattavasti.

Kiinteistöverot ja kunnalliset maksut eri kaupungeissa

Kouvola 1,29 /m2/kk Tampere 1,30 Oulu 1,43 Espoo 1,48 Turku 1,53 Jyväskylä 1,55 Vantaa 1,56 Helsinki 1,61 Tornio 1,72
Lähde: Suomen Kiinteistöliitto

Ja ketä saame kukkaromme kevenemisestä kiittää?

"Varsin useathan näistä maksuista ovat kunnallisten päättäjien vallassa. Kun esimerkiksi mietitään sitä, että korotetaanko kunnallista tuloveroprosenttia vai kiinteistöveroprosenttia niin, olisi hyvä muistaa se, että asuminen on ihan perustarpeita. Tuloveroa ei jokainen välttämättä maksa, mutta kiinteistöveroa maksaa jokainen joka jossain asuu - niin vuokralainen kuin asuntoyhtiön osakaskin."

Kokonaisverokertymästä kiinteistöveron-veron osuus on toki varsin vaatimatonta, jos sitä vertaa vaikapa Englantiin tai Yhdysvaltoihin. "On kuitenkin muistettava, että siellä vastaavasti monet muut kunnalliset tuloverot ovat huomattavasti alhaisempia."

Asumiskustannukset ovat siis paitsi tietysti markkinoiden armoilla myös paljolti poliittisten päättäjien käsissä - istuivatpa he eduskunnassa tai kunnallisissa päätöksentekoelimissä. Heiltä voi aina kysyä, onko asumisen lisäverottaminen oikeudenmukaisempaa kuin tuloverotuksen kiristäminen...

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot