Mainos
Mainos

Duodecim: Yli kymmenen tunnin työpäivät tyhmentävät

Aivot maitohapoilla -artikkelin kirjoittanut neurologian ja neurokognitiivisen ergonomian dosentti Kiti Müller toivoo ihmisten antavan itselleen aikaa myös työkiireiden lomassa.

Ylitöiden tekeminen on vuosien varrella ollut selkeässä kasvussa. Tutkimuksien mukaan kuitenkin yli kymmenen tunnin työpäivät tyhmentävät ihmistä. On äärimmäisen tärkeää antaa aivojen välillä levätä.

Ihmiset tuntuvat nykyään olevan yhä stressaantuneempia ja hermostuneempia. Hermostuneisuus johtuu muun muassa ihmisen hermojärjestelmän ylikuormituksesta sekä energiavajeesta.

Aivot maitohapoilla -artikkelissa kerrotaan, että yhä useammat tutkimuksen liittyvät stressin ja siitä seuraavien muistihäiriöiden selvittämiseen. Müller kertoo, että tuoreessa suomalaistutkimuksessa osoitettiin kromosomien kärkiosien telomeerien lyhentyneen työperäisestä, pitkittyneestä uupumustilasta kärsineillä.

– Samainen muutos on liitetty muun muassa ikääntymiseen ja moniin kroonisiin sairauksiin, tutkimusprofessori kirjoittaa.

Stressaantuneilla ihmisillä ei riitä energiaa arkisten puuhien hoitamiseen ja tämä ilmenee usein väsymyksenä ja ärsyyntyneisyytenä.

– Pitkittynyt stressi voi johtaa uupumustilaan, jota luonnehtii voimakas henkinen väsymys. Missään ei tunnu olevan mitään mieltä. Asiat ja ihmiset ärsyttävät. Vakavaan uupumustilaan ajautunut kokee, että kaikki vain vaativat eikä kukaan välitä, miltä uupuneesta tuntuu, Müller kirjoittaa.

Onko stressistä hyötyä vai haittaa?

Kaikkea stressistä -kirjan toimittajat Salla Toppinen-Tannerin sekä Kirsi Aholan mukanaan stressi voi olla elämän mauste ja kuoleman suudelma. Stressi nimittäin auttaa ihmistä selviytymään haasteista ja ylittämään itsensä haasteellisissakin tilanteissa. Stressi usein antaa virtaa ja tukee selviytymistä, mutta jos stressiputki ei jossain vaiheessa katkea, muuttuu se haitalliseksi. Ihmisille ei ole aikaa palautumiselle ja vähitellen voimavarat hupenevat.

– Yliviritystilassa oleva ihminen touhuaa ja tohottaa lopulta päämäärättömästi ja päättämättömänä, kykenemättä rauhoittumaan, Müller kirjoittaa artikkelissaan.

Krooninen stressi voi jopa aiheuttaa muun muassa hengen ahdistusta, unettomuutta, sydämen tykytystä, pään kivistystä, unohtelevaisuutta ja masentuneisuutta.

– Kun aivot oikein menevät maitohapoille, ihminen muuttuu elämälle putki- ja likinäköiseksi eikä tajua tilannettaan, neurologian ja neurokognitiivisen ergonomian dosentti kertoo.

Kannattaako multitasking?

Työntekijöitä ei ole tarpeeksi ja ihmisiä työllistetään jatkuvasti enemmän. Työntekijöillä on usein monta tehtävää suoritettavana samaan aikaan. Multitasking eli usean tehtävän suorittaminen samaan aikaan on arvostettu kyky työntekijällä , mutta onko tästä kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä?

– Multitasking-moodissa toimivia ihmisiä pidetään usein tehopakkauksina. Tutkimusten mukaan toimintatapa pikemminkin heikentää suoritusta, koska ihmisen pitää siirtää tarkkaavaisuuttaan toistuvasti asiasta toiseen, hyppiä kognitiivisesti tehtävien välillä. Keskittymiskyky kärsii, muisti toimii huonommin, eikä uusia asioita ehdi lennossa oppia, Müller kertoo.

Työntekijöiden kannattaa pitää työnteostaan päiväkirjaa. Työpäiväkirjaan voi kirjoittaa kaikki työtehtävät ja pitää kirjaa niiden etenemisestä. Työpäiväkirja auttaa ihmistä huomioimaan, jos töitä kertyy liikaa. Ajatukset pysyvät paremmin kasassa, jos niistä pitää kirjaa.

Lue myös:

Lähde: Duodecim

(MTV LIFESTYLE)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot