Mainos
Mainos

"Ei lasta jätetä mihinkään harrastukseen yksinään" – tiedätkö, mitä lapsesi puuhaa netissä?

Lasten mediamaailma on monipuolisempi ja usein positiivisempi paikka kuin vanhemmat uskovatkaan, muistuttaa Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntija Anniina Lundvall.

Ottavatko tuntemattomat yhteyttä lapseeni netissä? Törmääkö lapsi netissä kamaliin asioihin? Miten lapsen netinkäyttöä voisi valvoa? Vanhempien huolilista on pitkä, mutta lapsi voi usein olla jopa vanhempiaan taitavampi netinkäyttäjä.

– Useimmat lapset pärjäävät netissä todella hienosti. Jokainen lapsi tarvitsee kuitenkin vanhemman tukea ja mediakasvatusta, sanoo Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntija Anniina Lundvall.

Vanhempia huolettaa usein erityistä lapsen netissä kuluttama aika. Lasten ja vanhempien huolet kuitenkin eroavat toisistaan valtavasti. Kun vanhempi miettii, käyttääkö lapsi nettiä liikaa, lapsi saattaa pohtia paljon vakavampiakin ongelmia. Lundvallin mukaan yksi lasten keskeisimmistä huolenaiheista tänä päivänä on se, mihin ja kehen netissä voi luottaa.

– Epätietoisuus siitä, mikä netissä on sopivaa ja mikä ei, aiheuttaa nuorissa epämääräistä hämmennystä. Onko oikein, että minulle vaikka sanotaan netissä näin? Lundvall kertoo.

– Lapsi voivat huolettaa myös esimerkiksi virukset ja haittaohjelmat sekä pelottaviin sisältöihin törmääminen netissä. Kiertoviestit ja uhkailuviestit voivat olla todella pelottavia ja herättää kysymyksiä, että miksi minulle tulee tällaisia ja mitä näillä haetaan.

”Huolipuhe” tarttuu lapseen ikävällä tavalla

Lapselle huolta voi aiheuttaa jo ennakkoon se,  miten tulisi toimia, jos netissä sattuisikin jotain. Kiperät tilanteet voivat herättää myös häpeän, jolloin kynnys kertoa sattuneesta voi nousta mahdottomalta tuntuvan korkeaksi.

Viisi vinkkiä vanhemmalle:

1. Juttele lapsen kanssa myös netin kivoista asioista. Tee keskustelusta osa arkea, jolloin ikävistäkin asioista puhuminen tuntuu luontevalta.

2. Ota selvää lapsen median käytöstä. Osallistu pelaamiseen ja anna lapsen opettaa, miten somea käytetään. Osoita, että olet kiinnostunut.

3. Ylläpidä positiivisuutta. Juttele lapsen kanssa netin hyödyistä ja mahdollisuuksista.

4. Kerro huolistakin, mutta rauhallisesti. Muista, että lapsella on oikeus yksityisyyteen ja omaan tilaan netissä. Älä toimi lapsen selän takana.

5. Kysy lapselta lupa, jos julkaiset hänestä tietoja tai kuvia. Jos et halua puhelinta käytettävän ruokapöydässä, älä tee sitä itsekään!

Lähde: Lapset netissä – opas vanhemmille

– Vanhemman ei kannata aloittaa keskustelua siitä, että on niin kovin huolissaan internetin pahoista vaikutuksista lapsiin. Se sulkee aina ovia. Rauhallinen, rento ja positiivinen asenne vie pitkälle, Lundvall muistuttaa.

Aikuisen ”huolipuheen” sijaan Lundvall kehottaa tutustumaan lapsensa netinkäyttöön arkisissa tilanteissa: mitä lapsi netissä tekee ja mikä hänelle on siellä tärkeää. Tänä päivänä vanhemmalle voi olla haastavaa käsittää netin merkitystä lapselle harrastuksena ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäjänä.

– Vanhempaa on ihan pakko huvittaa tutustua lapsen netinkäyttöön. Se on vanhemman kasvatustehtävä. Ei lasta jätetä mihinkään harrastukseen yksinään, vaan aika usein vanhempi istuu vaikka stadionin laidalla, leipoo mokkapaloja ja osoittaa kiinnostusta harrastamiseen.

”Kaikesta aina selvitään”

Porno, ahdistavat sisällöt ja nettikiusaaminen pelottavat yhtä lailla niin lapsia kuin vanhempiakin. Lundvall kehottaa aikuista keskustelemaan lapsen kanssa niistä suoraan: onko lapsi sellaiseen törmännyt, kun sellaista netissä kuitenkin tiedetään olevan ja tapahtuvan koko ajan.

– Alle kouluikäisen vanhemmat saattavat sanoa, että emme me mitään opastusta tarvitse, kun ei meidän lapsi vielä käytä nettiä. Silloin olisi kuitenkin juuri hyvä niistä jutella. Se on haaste, johon vanhemman pitäisi muistaa herätä ajoissa. Aika moni lapsi kuitenkin esimerkiksi pelaa minipelejä netissä tai katsoo Pikku Kakkosta tabletilta, Lundvall sanoo.

Kun lapsi sitten lähestyy aikuista kertoen esimerkiksi jostain netissä sattuneesta ikävästä tilanteesta, kannattaa vanhemman muistaa ensimmäisenä kiittää siitä, että lapsi on kertonut sattuneesta.

– Lapseen täytyy valaa uskoa, että kaikesta aina selvitään. Sitä ei voi tehdä liikaa, Lundvall sanoo.

***


Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme