Mainos
Mainos

Estääkö kaavoitus järkevän talosuunnittelun?

Kaavamääräyksiä arvostellaan siitä, että ne ovat liian sitovia eivätkä kannusta kustannustehokkaisiin ratkaisuihin

– Asemakaavoitus on valitettavasti muuttunut vuosien saatossa talosuunnitteluksi kaavan keinoin, kärjistää rakennustarkastaja Kalevi Lammi Tampereelta.

– Jo asemakaavoitusvaiheessa pyritään ratkaisemaan rakennushanke kokonaisuudessaan. Kaavavaatimukset saattavat koskea paitsi rakennuksen hahmoa ja julkisivua myös huoneistojen kokoa ja tyyppiä.

– Asemakaava-arkkitehdit alkavat muotoilla taloja, kun sen pitäisi olla talonsuunnitteluarkkitehtien tehtävä, Rakennustoimisto Palmberg Oy:n toimitusjohtaja Jukka Terhonen säestää.

– Olen törmännyt joskus sellaisiinkin määräyksiin, jotka suorastaan estävät järkevän rakentamisen. Rakennusten ulkonäkövaatimusten takia voi tulla jopa huonoja rakenteita: esimerkiksi ikkunat halutaan kiinni julkisivuun, mikä on rakennusfysikaalisesti hyvin huono ratkaisu.

Asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroos Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta kuitenkin muistuttaa ympäristölle asetettavista kokonaistavoitteista.

– Kaavamääräysten perimmäisenä tavoitteena on varmistaa, että rakennushanke sopii näihin ympäristölle asetettuihin tavoitteisiin. Turhia määräyksiä yritetään välttää. Innovaatioille on aina järjestettävissä tilaa, kun pysytään näissä raameissa.

Autopaikkojen vaatimuksista turhia kustannuksia

Erityistä kritiikkiä ovat saaneet autopaikoitusta koskevat vaatimukset.

Kaavassa määrätään, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohden tontilla on oltava. Pientaloalueilla määräys yhdestä, nykyään yhä useammin kahdesta autopaikasta asuntoa kohden on hyvinkin luonnollinen, mutta entä kun kyseessä on ison kaupungin keskustassa sijaitseva kerrostalo?

Tontit ovat siellä yleensä pieniä eikä pihamaata juuri ole, joten autopaikat on usein rakennettava maan alle. Se nostaa rakennuskustannuksia olennaisesti.

– Autopaikoitus on kaavoittajien lempilapsi. Kaavoittajat kantavat kovasti huolta siitä, että autot olisivat mahdollisimman kaukana asunnoista ja mieluiten maan alla, Jukka Terhonen arvostelee.

Autopaikkoja koskevat vaatimukset ovat hänen mielestään esimerkki joustamattomista yleismääräyksistä, joista pidetään turhan tiukasti kiinni. Terhosen mukaan keskustoissa on paljon yhtiöitä, joissa kaavamääräysten mukainen autopaikkamäärä on aivan liikaa.

– Kun keskustaan muutetaan, autoa ei tarvita. Paikkoja joudutaan myymään tai vuokraamaan taloyhtiön ulkopuolelle.

Kaavoittaja ei kuitenkaan ole viime kädessä se, joka autopaikkojen määrästä päättää. Helsingissä autopaikkojen laskentaohjeista päättävät poliitikot.

– Tässä tapauksessa kaupunkisuunnittelulautakunta, Lindroos täsmentää.

Ohjearvojakin on useita:

– Laskentaohjeita on keskusta- ja esikaupunkialueelle, asuntorakentamiselle ja toimitilarakentamiselle. Ne uusitaan aika ajoin ja meidän velvollisuutemme on toimia niiden mukaan, vaikka ne herättävätkin aina vilkasta keskustelua.

Kuunteleminen ajoissa vähentää valituksia

Kaavoitusprosessi on saanut monilta tahoilta kritiikkiä myös siitä, että se on liian pitkä ja vaikeasti ennustettavissa. Kalevi Lammi näkee perusongelmana pyrkimyksen risteyttää kaupunkiympäristö luonnonympäristön kanssa:

– Se on lähtökohtaisesti aika mahdoton tehtävä. Meillä on intohimoisia liito-oravan suojelijoita, on lepakkoa, on harvinaislaatuista kasvia – tai sitten näille on oma EU-direktiivi. Asukkaat eivät myöskään halua täydennysrakentamista naapuriinsa.

Katsotaan saavutetuksi eduksi rauhallisuus, joka menetetään uuden rakentamisen myötä. Näistä seuraa valitusprosesseja, jotka kestävät pitkään.

Terhosen mielestä monilta valituksilta vältyttäisiin, jos ihmisiä aidosti kuunneltaisiin hyvissä ajoin.

– Nyt tehdään ensin päätös ja sen jälkeen siihen saa tehdä muistutuksia, jotka lisätään päätöksen liitteiksi eivätkä huomioidu juuri millään tavalla kaavassa. Tämä herättää vain turhautumista ja seurauksena on helposti valituksia.

Pulma on hyvin kaavoittajien tiedossa ja siihen on myös puututtu.

– Yritämme tietysti tehdä sellaisia suunnitelmia, että niistä ei tarvitsisi valittaa ja toisaalta keskustella niistä asianosaisten kanssa niin aikaisin kuin mahdollista. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa olemme lisänneet merkittävästi resursseja vuorovaikutukseen ja sen kehittämiseen, Lindroos sanoo.

– Meillä on myös uusia tiedotus- ja keskustelukanavia, joita ei ole aikaisemmin ollut – esimerkiksi internet on oivallinen alusta.

Mitä mieltä sinä olet? Mitä mieltä sinä olet: kallistavatko kaavamääräykset turhaan rakentamista ja sitovatko ne liiaksi suunnittelijoiden ja rakennuttajien käsiä? Kerro mielipiteesi ja vastaa normitalkoiden nettisivuilla olevaan kyselyyn osoitteessa www.normitalkoot.fi

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme