Mainos
Mainos

Geenitutkimus: Varhainen murrosikä riski aikuisena – syöpää, liikalihavuutta ja diabetesta

Varhainen murrosikä on yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua aikuisiän diabetekseen ja muihinkin vakaviin sairauksiin. Pelkät geenit eivät meitä sairastuta, vaan sairastuminen vaatii lähes aina riskitekijöiden kasautumista. Varmuus geenien yhteydestä saadaan vasta vuosien kuluttua.

Jo pitkään on tiedetty, että varhaislapsuuden kasvu on yhteydessä aikuisiän sairastumisriskiin. Käynnissä olevassa Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa selvitetään murrosiän perusmekanismeja ja niihin vaikuttavia geenejä, jotta tulevaisuudessa voitaisiin paremmin tutkia niiden yhteyttä aikuisiän terveyteen.

– Varhainen puberteetti on yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua esimerkiksi diabetekseen, liikalihavuuteen ja myös joihinkin syöpiin, sanoo akatemiatutkija Elisabeth Widén Helsingin yliopiston molekyylilääketieteen instituutista.

Tutkija puhuu säätelyverkostosta, joka tarkoittaa sitä, että samat solutasolla olevat mekanismit, jotka vaikuttavat murrosiän varhaiseen alkamiseen, löytyvät myös aikuisiän sairastumisriskin taustalta.

Puoli miljoonaa geenitekijää sirulla

Murrosikägeenitutkimuksessa on käytössä noin 18 000 tutkimushenkilön laajuinen aineisto, joka sisältää muun muassa kromosomistoanalyyseja ja kasvukäyriä. Tutkimuksen lähtökohtana on tunnistaa uusia geenejä, jotta saadaan tietoa siitä, mitkä geenit ovat yhteydessä puberteetin vaihteluun.

– Käyttämämme geenisiruteknologia on uusi menetelmä, jolla pyritään kartoittamaan entuudestaan tuntemattomia geenejä. Yhdellä pienellä sirulla on puoli miljoonaa geenimerkkiä, ja niitä tutkimalla paljastamme yhtäläisyyksiä tuhansien ihmisten välillä.

Murrosikä saattaa alkaa joillain ihmisillä jopa viisi vuotta aikaisemmin kuin toisilla. Tytöillä kehitys käynnistyy 9-13 -vuotiaana ja pojilla pari vuotta myöhemmin. Alkamisiän vaihtelu on normaalia, eikä se sinällään olekaan tutkijoiden kiinnostuksen kohteena vaan se, millä tavalla varhainen puberteetti liittyy aikuisiän sairastumisriskiin.

Pelkät geenit eivät sairastuta

Sairastuminen monista tekijöistä johtuviin sairauksiin, kuten verenpainetautiin, ylipainoon tai kakkostyypin diabetekseen, vaatii lähes aina riskitekijöiden kasautumista. Pelkät perintötekijät eivät siis automaattisesti aiheuta sairauksia.

– Muilla kuin geenitekijöillä on niin suuri vaikutus, että elämäntavoillaan voi ehkäistä sairastumisen tai ainakin lykätä sitä. Esimerkiksi aikuisiän diabetekseen ei luultavasti sairastu, jos pystyy pitämään painonsa kurissa.

Tällä hetkellä tutkimustulokset eivät kerro riittävästi yksittäisen ihmisen riskeistä, sillä riskigeeneistä tunnetaan vasta noin kymmenen prosenttia. Jotta tutkimuksesta saatavia tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä, vaaditaan kärsivällisyyttä.

– Kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua meillä on luultavasti hyvinkin tarkat tiedot siitä, mikä geeni tai mekanismi säätelee sekä murrosikää että aikuisiän sairastumisriskiä. Silloin voidaan ihan toisella tavalla ennakoida sairastumista ja suunnitella hoitoja, sanoo Elisabeth Widén.

(MTV3)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme