Mainos
Mainos

Grillimakkaran suosikkimauste tunnettiin jo antiikin ajoilla

Suomen suvessa grillataan siinä määrin ahkerasti, että kesän käytetyimpiin mausteisiin kuuluu vääjäämättä sinappi. Makkaran ja muiden grilliruokien suosikkiseuralainen kuuluu niihin kulinaarisiin keksintöihin, jotka ovat saaneet alkunsa Välimeren ympäristössä antiikin ajalla. Aluksi sinappi oli lähinnä lääkekasvi. Kreikkalainen tiedemies Pythagoras piti 500-luvulla eKr. sinappia erinomaisena lääkkeenä skorpionin puremaan. Suunnilleen sata vuotta myöhemmin elänyt, lääketieteen isänä pidetty Hippokrates suositteli sinappia sekä ulkoiseen että sisäiseen käyttöön ja lisäsi sitä moniin keitoksiinsa.

Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla sinappi ilmestyi roomalaisiin ruokapöytiin ja levisi siitä vähitellen roomalaisten ja arabialaisten kauppiaiden mukana ympäri Eurooppaa. Ranskassa sinapin valmistuksesta tuli paitsi keittotaidon mestarinäyte myös tärkeä sivuelinkeino. Ranskalaista Dijonin kaupunkia pidetään edelleen maailman johtavana sinapin valmistuspaikkana. Alueen sinappi oli haluttua kauppatavaraa jo 700-luvulla.

Ranskasta ovat peräisin myös länsieurooppalaisten sinappia tarkoittavat sanat - ranskaksi moutarde ja englanniksi mustard. Moutarde on tiettävästi lyhennelmä keskiaikaisista latinan sanoista mustum ardens eli "tulinen viinimehu" tai "palava tahna". Senap- ja sinappi-sana sen sijaan juontavat juurensa latinan Sinapis-sanasta, jonka alkuperäisestä merkityksestä tiedetään vain sen verran, että se lienee tullut Roomaan Egyptistä Kreikan kautta.

Sinappi ja makkara

Sinapin ja makkaran liitto ei ole mikään suomalainen, saatika uusi keksintö. Jo antiikin roomalaiset nauttivat makkaraa sinapilla maustettuna. Suomessa sinappi oli kuitenkin vielä viime vuosisadalla harvinainen mauste. Tavallinen kansa ei herrojen herkusta välittänyt kuin lääketarkoitukseen. Satakunnassa elää jopa sananparsi sinapin kamaluudesta. Miinan maistaessa lusikallisen sinappia pääsee ilmoille parkaisu: "Herra siunatkoon silmiä, kyllä nokka jo meni."

(MTV3 Internet / Finfood)

Lähteet:
Lahtinen M. Makujen synty (Otava)
Morris S. Suuri maustekirja (Gummerus)
Swahn J-Ö. Mausteiden maailma (Otava)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot