Mainos
Mainos

Hirsitalon peruskorjaus alkaa

Uuden seurantaprojektimme kohteena on lähes 100-vuotias hirsitalovanhus, jonka pohja-ala on kaikkiaan vähän alle 250 neliömetriä. Tällä hetkellä talossa on kahdeksan huonetta ja yläkerta, mutta muutosten jälkeen huoneita tulee olemaan kuusi ja niiden lisäksi keittiö ja kodinhoitotilat. Yläkerta on toistaiseksi tarkoitus jättää ylimääräiseksi tilaksi, jonka käyttötarkoitusta suunnitellaan hankkeen edetessä.

Tällaisen vanhan talon entisöinti on kaikkiaan erittäin mielenkiintoista ja haastavaa. Tässä vaiheessahan ei voi tietää, mitä kaikkea rakenteet mahtavatkaan pitää sisällään. Aivan kokemattomien tai haasteita karttavien ei ehkä kannata tämmöiseen lähteä.

"Tämä on ollut unelma lapsuudesta saakka", myöntää Jerina Wallius. "Minulla on kuitenkin sopiva koulutus maatilan pitoon – olen maatalousteknikko ja eläinlääkäri."

Tuomas Peltola puolestaan väittää, ettei hänen koulutuksensa ole tähän suuntaankaan, mutta: "Pienempien kohteiden kanssa on kyllä tullut harjoiteltua. Olemme arvioineet, että kyllä tästäkin selvitään, vaikka se haastava onkin."

Ennen hankintapäätöstä oli tutkittu useita vastaavanlaisia kohteita. Tämä oli ensimmäinen, jossa oli sokkeli suora ja hirsirunko kunnossa. Lähiympäristö ei ensin antanut kovin hyvää kuvaa, koska se oli varsin rojuinen, mutta maisema läheisine järvenrantoineen on todella kaunis.

"Kauppatilanne ei antanut mahdollisuutta varsinaisen kuntotutkimuksen tekoon," Peltola kertoo. "Korjausrakentamisen näppituntumalla kävin kuitenkin kaikki keskeisen tärkeät kohdat läpi ja totesin tämän rungoltaan hyväksi, joten tähän kannattaa satsata."

Lähtökohta on se, että Wallius ja Peltola rakentavat kotia itselleen: "Korjaukset tehdään vanhaa kunnioittaen mutta nykyaikaista tekniikkaa tuodaan mukaan. Tarkoitus on palauttaa talo entiseen loistoonsa."

Vanhan kohteen arkkitehtisuunnittelussa on omat erityispiirteensä. Ensimmäiseksi on selvitettävä lähtötilanne. Vanhaan taloon on esimerkiksi usein tehty lisäyksiä, jotka eivät suinkaan aina kaunista sitä. Ne on ensin purettava. Piirustuksia ei useimmiten ole.

"Tästäkin talosta oli mallina ainoastaan vanhan maatilakirjan valokuva 1930-luvulta", kertoo arkkitehti Outi Sarjakoski. "Parhaiten pääsee liikkeelle, kun tilaa heti mittapiirustukset pätevältä rakennuspiirustustoimistolta. Niiden pohjalta arkkitehdin on helppo jatkaa luonnostelua, minkä jälkeen voidaan aloittaa myös sähkö- ja LVI-suunnitelmien tekeminen."

Otetaan siis se, mikä vanhassa on hyvää ja kaunista ja lähdetään siitä suunnittelemaan talo, josta tulee tähän aikaan ja tälle perheelle sopiva, viihtyisä koti. Vanhaa mallia pyritään noudattamaan mahdollisimman pitkälle, mutta eräät perusasiat ovat muuttuneet täysin: esimerkiksi saniteettitiloja ei ole ennen ollut.

"Niille on löydettävä paikat vanhaa pohjakaavaa mahdollisimman vähän häiriten. Keittiö puolestaan on useinkin helpompi, koska se on luonteva sijoittaa vanhaan paikkaansa, jossa on alunperinkin sijainnut tupa", Sarjakoski kertoo.

Kaikkein ensimmäiseksi tehdään katto talon päälle, sillä siellä on useampiakin vuotokohtia. Töitä ei oikein kannata aloittaa, ennen kuin päällä on kunnon katto. Kattotuolirakenteet ovat onneksi hyvässä kunnossa – on siis toiveita siitä, että ne eivät tule muodostamaan kovin suurta urakkaa. "Sen jälkeen aletaan avata ja uudistaa alapohjia ja samalla tehdään vielä kokonaisvaltaista kartoitusta – katsotaan, mitä sieltä tulee vastaan. Päätöksiä ja ratkaisuja tulee edelleen tehtäväksi matkan varrella, koska tässä vaiheessahan ei vielä tiedetä, mitä on tulossa. Siihen on kuitenkin varauduttu ja meillä on kaikki valmiudet tehdä ratkaisuja nopeastikin," Peltola uskoo.

Koko vesihuoltojärjestelmä tulee uudelleen rakennettavaksi. Myös muu talotekniikka tulee vastaamaan tämän päivän vaatimuksia sähköistyksen, viemäröinnin ja ilmanvaihdon suhteen. Lämmitysjärjestelmän ydin tulee olemaan pihapiiriin rakennettava, erillinen lämpökeskus, jossa on poltin ja sieltä lähtevä vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä. Vanhat uunit kuitenkin restauroidaan ja niille muurataan uudet piiput – kuitenkin vanhalla menetelmällä ja sellaisiksi, että ne myös näyttävät perinteisiltä.

Vanhan rakennuksen oikeasta restauroinnista saattaa olla vaikea löytää asianmukaista tietoa. Wallius ja Peltola ovat hankkineet sitä ennen kaikkea tutustumalla saatavilla olevaan kirjallisuuteen. Omakohtaista kokemustahan on myös: "Perhepiirissä on toteutettu vanhoja kohteita ja niissä on opittu menetelmiä. Ongelmia on tullut, mutta aina niihin on ratkaisu löytynyt", Peltola sanoo.

Kiskon kunnasta kerrottiin, että viranhaltijapäätös riittää. Tehtiin arkkitehtikuvat ja selvitettiin kokonaisvaltaisesti, minkälaisia korjauksia tehdään. Ja nykyäänhän kaikilla haja-asutusalueilla vesihuoltojärjestelmä pitää tehdä vaatimukset täyttäväksi.

Sarjakoski uskoo, että lopputulos on sykähdyttävä: "Tämähän sijaitsee upealla paikalla järven rannalla. Rakennuksessa on kauniit kattokorotukset ja upea ikkunarivistö. Ei tästä voi tulla kuin hieno, kun se on valmis."

Aikataulu on filosofinen kysymys: "Kun vanhaa korjataan, taitaa olla parempi luopua aikatauluista", Wallius arvelee. Peltola on samaa mieltä: "Kunhan nyt saadaan katto pään päälle ja päästään tekemään niitä seuraavan vaiheen töitä. Tietenkin olisi kiva, jos jo seuraavaksi jouluksi pääsisi jossain määrin sisään. Aika näyttää!"

(JKA 20.10.2006)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot