Mainos
Mainos

Kosteusvauriot valtava ongelma Suomessa – näin moni asuu hometalossa

Ennakoivan korjauksen laiminlyönti johtaa suuriin homeongelmiin. 

Suomen rakennuskanta on noin 1,45 miljoonaa rakennusta, joista asuinrakennuksia on 85 prosenttia ja muita rakennuksia 15 prosenttia. Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys on vuonna 2012 julkaistun eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisun mukaan pien- ja rivitaloissa 7–10 prosenttia, kerrostaloissa 6–9 prosenttia, kouluissa ja päiväkodeissa 12–18 prosenttia, hoitolaitoksissa 20–26 prosenttia ja toimistoissa 2,5–5 prosenttia kerrosalasta.

Julkaisun mukaan merkittävästi vaurioituneissa rakennuksissa asuu pien- ja rivitaloissa 221 000–443 000 ja kerrostaloissa 103 000–154 000 ihmistä. Homevaurioisissa kouluissa ja päiväkodeissa on 172 000–259 200, hoitolaitoksissa 36 000–46 800 ja toimistoissa 27 500–55 000 henkeä.

– Ongelma johtuu siitä, että meillä on paljon peruskorjausiän ylittäneitä rakennuksia, joihin ei ole tehty ennakoivia korjauksia. Vesikatto pitäisi muistaa uusia jo ennen kun se vuotaa. Ihmiset odottavat, että talot kestävät iäisyyteen, vaikkei niitä ole alun perinkään suunniteltu kestämään loputtomiin, sanoo korjausneuvoja ja rakennusterveysasiantuntija Heidi-Johanna Jokelainen Hengitysliitosta. 

Jos epäilet sisäilmaongelmaa, ota yhteyttä

Vuokralainen -> vuokranantaja (isännöitsijä)

Taloyhtiöissä osakas isännöitsijä -> tai muu kiinteistöstä vastaava henkilö

Omakotitalon omistaja -> kuntotarkastuksia tekevät tahot tai kunnan terveystarkastaja

Koulujen/päiväkotien lapset -> rehtori tai päiväkodin johtaja tai kunnan terveysviranomainen

Työpaikalla -> esimies tai esim. työsuojeluvaltuutettu

– Entistä enemmän ihmisiä herkistyy homeille, mikä johtaa pahimmassa tapauksessa siihen, että he sairastuvat eivätkä voi käydä töissä tai löydä kotia, missä asua.

– Tämä on aika iso ja konkreettinen ongelma, ja jokaisen kuntapäättäjän ja rakennuksen omistajan silmien tulisi aueta. Heidän pitäisi ymmärtää, että taloa pitää huoltaa ja korjata.

Jokelaisen mukaan homeongelmien takana ovatkin sekä huollon että ennakoivan korjauksen laiminlyönti.

– Takavuosien lama on varmasti vaikuttanut siihen, että korjauksesta ja huollosta on säästetty yhä enemmän. Julkipuolellakin on ajateltu, että rakennukset kyllä kestävät.

– Esimerkiksi rännikouruja ei käydä puhdistamassa, ja kun ne ovat tukossa, vesi etsii kyllä uuden väylän. Kun vaikkapa itse olin lapsi, meillä oli koulussa talonmies, joka huolehti koulusta ja tiesi, mitä missäkin on tehty, mutta nykyaikana huollot tehdään erillistilaustöinä ja huoltofirman ihmiset vaihtuvat.

Jokelainen korostaa myös, ettei pelkkä huolto riitä. Korjausta on tehtävä, sillä kaikilla rakennuksen osilla ja järjestelmillä on tekninen käyttöikä, joka tulee lopulta täyteen.

Pelkkä home ei ole ongelma

Jokelainen toteaa, että homevaurioita on toisaalta tuotu välillä liikaakin esille. Sisäilmaongelmissa tulisi katsoa kokonaisuutta. Asukkaiden oireilu voi olla monen tekijän summa.

– Rakennuksessa pitäisi katsoa aina kokonaisuutta. Monesti yhteistekijät, kuten paikallinen homevaurio, huono ilmanvaihto ja muovimattoon päässyt kosteus ja sitä kautta sisäilmaan tulevat kemikaalit voivat esimerkiksi yhdessä aiheuttaa oireita.  

– Kun tutkitaan homevauriota, pitäisi katsoa myös, missä kunnossa vesi- ja viemärijärjestelmä sekä ilmanvaihto ovat. Jos on tiedossa, että vesijärjestelmä pitäisi uusia, kannattaa se korjata homekorjauksen yhteydessä. Silloin ei tarvitse repiä rakenteita auki uudestaan taas parin vuoden kuluttua. Taloyhtiöissä ei aina ymmärretä kokonaisuutta.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme