Mainos
Mainos

Hyvät toimintatavat korjausrakentamisessa

Yhä useammin kuulee väitettävän, että nopeasti kasvavassa korjausrakentamisessa vallitsevat niin sanotut viidakonlait. Vastuusuhteet ovat epäselvät, tieto ei kulje eikä työn laadussakaan ole usein hurraamista. Näin ei tietenkään tarvitse olla. Lähtökohdat peruskorjaus- tai parannushankkeen onnistumiselle luodaan jo suunnitteluvaiheessa.

"Me täällä Kiinteistöliitossa olemme pitkään puhuneet sen puolesta, että korjaushankkeita varten perustettaisiin asukasvetoinen, asukkaista koottu hankesuunnitteluryhmä, joka kontrolloi sekä hankesuunnittelu- että toteutussuunnitteluvaihetta", painottaa neuvontainsinööri Jaakko Laksola Kiinteistöliitto Uusimaasta.

Hankesuunnittelussa päätetään, että taloyhtiössä todella noudatetaan hyviä tapoja ja kirjataan ne suunnitteluasiakirjoihin ja urakka-asiakirjoihin. Niitä ovat esimerkiksi hyvä tiedottaminen ja tiedonkulku sekä projektin kuluessa että jo ennen sen aloittamista ja se, että työmaalla suoritetaan ennalta suunniteltuja tarkastustoimenpiteitä.

Hankesuunnitteluryhmästä on hyvä valita hankkeen asukasviestinnästä vastaava henkilö, eräänlainen kommunikaattori, joka toimii viestintäyhdyshenkilönä myös korjaushankkeen suunnittelijoihin ja toteuttajiin päin. Hankkeen edetessä tiedotusvastuu siirtyy yhä selvemmin vastaavalle mestarille. Jotta tieto alkaisi kulkea korjaushankkeessa oleellisesti nykyistä paremmin, taloyhtiöille ja hankkeiden osapuolille on tekeillä eräänlainen viestintämalli. Siitä ilmenee, mitä tietoa pitäisi välittää - koska, miten ja kenen toimesta.

Korjausrakentamisen teknisessä laadunvarmistuksessa ovat erilaiset hankkeen aikana tehtävät tarkastukset avainasemassa. Urakoitsijakin tekee omia tarkastuksia - niin sanottuja oman työn vastaanottoja - ja yksittäinen työntekijä voi tehdä niitä eri tasoilla. Tarkastaja voi olla myös työnjohtaja ja taloyhtiöllä on tietysti oma valvojansa. Tarkastuksia varten on valmiina saatavissa Excel-taulukkomuotoinen tarkastusasiakirjapohja josta ilmenee, kuka mitäkin tarkastuksia tekee.

Näissä peruskorjaus- ja parannushankkeissa valvoja on usein sama henkilö kuin suunnittelija. Laksolan mielestä tämä ei ole suositeltavaa:

"Sellaisessa tapauksessa vastuunjako ei aina toteudu kunnolla. Voihan käydä jopa niinkin, että suunnittelija on tehnyt jonkun virheen ja saattaa peitellä sitä. Jos valvoja on eri henkilö kuin suunnittelija, vastuunjako on paljon selkeämpi."

Vaikka tämmöinen peruskorjausprojekti ja -prosessi menisi läpi kuinka hyvin tahansa, loppupäässä tahtoo aina olla edessä mielipide-eroja siitä, mikä on oikeastaan valmis.

"Mikään ei estä yksilöimästä näitä asioita siellä hyvä tavat -otsikolla olevissa tarjous- ja urakka-asiapapereissa sekä urakkasopimuksissa. Voidaan määritellä aivan projektikohtaisesti, milloin työ on valmis ja vastaanotettavissa. Tietysti on joitakin yleisiä määritelmiä - yleiset sopimusehdot ja vastaavat - mutta eivät ne loppupeleissä oikein ratkaise."

Lisätietoja korjausrakentamisen hyvistä tavoista ja pelisäännöistä on mahdollista saada muun muassa Helsingissä vajaan parin viikon päässä järjestettävässä Taloyhtiö 2006 -tiedotus- ja neuvontapäivässä:

Taloyhtiö 2006, 27.4.2006 Wanha Satama, Helsinki

(JKA 14.4.2006)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme