Mainos
Mainos

Imetyksen hyödyt jatkuvat pitkälle lapsuuteen – pitkään imettävät äidit herkempiä lastensa tunteille

Tutkijat kuvasivat lapsiperheiden arkea ja huomasivat, että mitä pidempään äiti imetti lastaan, sitä herkemmin hän osasi vastata lapsensa tarpeisiin.

Pitkään jatkunut imettäminen lisää äidin herkkyyttä ymmärtää lastaan läpi tämän ensimmäisten kymmenen ikävuoden. Tähän tulokseen tuli vuosikymmenen kestänyt Boisen osavaltionyliopiston tutkimus, joka esiteltiin American Psychological Association -julkaisussa.

Vaikka rintaruokinnan on jo aiemmin todettu olevan hyväksi lapsen ja äidin terveydelle, yllättyivät tutkijat huomatessaan pitkällisen imetyksen kasvattavan äidin herkkyyttä lastaan kohtaan. Tutkijat asettivat äidillistä herkkyyttä määrittävät rajat sen perusteella, miten äiti pystyy lukemaan lastaan ja vastaamaan tämän käytökseen, kuinka joustavaa äidin käytös on sekä millaisia tunteita hän kokee.

– Aikaisempi tutkimuksemme antoi ymmärtää, että linkki rintaruokinnan ja varhaisen äidillisen herkkyyden lapsen välillä on olemassa. Emme silti osanneet odottaa imetyksen vaikutusten näkyvän vielä silloinkin, kun rintaruokinnasta on kulunut huomattavasti aikaa, sanoi tutkimusta johtanut Jennifer Weaver Daily Mailille.

Mikään ei mitätöinyt positiivisia vaikutuksia

Tutkimusta varten tutkijat tarkastelivat 1272 perheestä kerättyjä tietoa. Keskimäärin näiden perheiden äidit imettivät reilu neljä kuukautta. Jopa 29 prosenttia äideistä ei imettänyt lastaan alkuunkaan, ja vain alle yksi prosenttia rintaruokki jälkeläistään kaksi vuotta.

Tutkijat kuvasivat perheiden elämää näiden kotona, kunnes lapset olivat täyttäneet 11 vuotta. Videonauhat piirsivät kuvaa perheiden arjesta, minkä perusteella tutkijat arvioivat vanhempien osoittamaa tukea, kunnioittamista ja vihamielisyyttä lastaan kohtaan.

Tulosten perusteella äidin herkkyys lasta kohtaan kasvoi pitkän imetyksen myötä, mutta tämä vaikutus ei siirtynyt isän ja lapsen välisiin suhteisiin.

Herkkyys ymmärtää lapsensa tunteita ja vastata niihin oikealla tavalla kasvoi pitkään imettäneillä äideillä silloinkin, kun tutkijat ottivat huomioon mielenterveysongelmat, vanhempiin kohdistuvat asenteet, etnisen taustan, koulutuksen ja puolison.

Imetys tulisi nähdä monipuolisemmin

Weaver kiistää, että tutkimuksen tarkoituksena olisi syyllistää naisia, jotka eivät imetä. Hän kuitenkin toivoo, että rintaruokinta nähtäisiin enemmän myös perhesiteisiin kuin vain terveydentilaan vaikuttavana tekijänä.

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee täysimetystä 4–6 kuukauden ikään ja osittaisen imetyksen jatkamista kiinteiden ruokien ohella vähintään vuoden ikäiseksi. Mikäli lasta ei imetetä tai imetys ei yksin täytä lapsen ravinnontarvetta, neuvoo THL käyttämään äidinmaidon sijasta teollista äidinmaidonkorviketta.

Lähde: Daily Mail, THL

***

Missä sitten saa imettää? Tunteita herättävään kysymykseen vastauksensa antoi HYKS:n imetyskoordinaattori Johanna Koivisto. Katso haastattelu alla olevalta videolta. 


Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme