Mainos
Mainos

Kartanonkoski Vantaalla – Suomen paras asuinalue?

Suomen paras asuinalue -kilpailun alue-esittelyssä olemme nyt siirtyneet pääkaupunkiseudun puolelle. Ensimmäisenä vuorossa on muutaman kilometrin päässä Helsinki-Vantaan lentoasemalta oleva Kartanonkosken alue, Vantaalla. Tämä hiljattain valmistunut alue on herättänyt poikkeuksellisen paljon keskustelua ja erilaisia mielipiteitä.

Kävimme tutustumassa Kartanonkoskeen yhdessä Hyvä asuminen 2010 -kehitysohjelman kanssa koolle kutsumamme asiantuntijaraadin kanssa, johon kuuluivat tällä kertaa yliarkkitehti Anne Jarva ympäristöministeriöstä, tutkimusjohtaja Kimmo Rönkä (Movense Oy), professori Aija Staffans ja filosofian tohtori Marketta Kyttä Teknillisestä korkeakoulusta sekä professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta.

Kartanonkoskea ryhdyttiin suunnittelemaan syvimmän laman keskellä 1990-luvun alussa. Vantaan kaupungin tavoitteena oli saada aikaan asuntoalue, joka poikkeaa selvästi muusta pääkaupunkiseudun asuntotarjonnasta. Ajatus syntyi hetken oivalluksena, kertoo Vantaan kaupungin arkkitehti Timo Kallaluoto: "Kävelin Kartanolta poispäin ja katselin näitä punatiilisiä, punatiilikattoisia maatalousrakennuksia. Mieleen tuli ajatus siitä, että tässä ympärillähän voisi olla kokonainen kaupunginosa."

Ensin tehtiin kaavaluonnos ja vuonna 1997 järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti ruotsalainen arkkitehtitoimisto uusvanhaksikin luonnehditulla tyylillään. Erään kiteytyksen mukaan ruotsalaiset suunnittelivat kaupunkia, kun taas suomalaiset arkkitehdit ehdottivat taloja.

"On syntynyt kysymys siitä, onko tämä oikeaa arkkitehtuuria – onko tämä sallittua vai kiellettyä arkkitehtuuria", Kallaluoto hymyilee. "Lähtökohtaisestihan tätä ei ole koskaan suunniteltu arkkitehtilehteen vaan pikemminkin asukkaille."

Sittemmin kilpailun voittajaideoita ovat olleet toteuttamassa myös suomalaiset arkkitehdit, mutta se ei kuitenkaan ole tyynnyttänyt keskustelua arkkitehtipiireissä.

Aija Staffans huomauttaa, että alueen arkkitehtuurissa on erittäin klassisia, hyväksi todettuja yksityiskohtia. "Tuntuu siltä, että se myös sykähdyttää täällä asuvia. Mittakaava, joka näkyy näissä ympäröivissä pihapiireissäkin, on erittäin onnistunut. Täällä on löydetty oikeat tavat jäsentää sisäänkäyntejä ja leikki- ja piha- ja varastointialueita yhden piirin ympärille."

"Vaikka alue on aivan uusi, se on kuitenkin juurtunut paikalleen. Tässä on tukevuuden ja maanläheisyyden tunnetta, mutta kuitenkin pieni mittakaava", Anne Jarva ihastelee. "Ympäristössä on sitä jännittävyyttä, mitä ihminen kaipaa."

Myös Marketta Kyttä näkee luontevan yhteyden paikan historiaan: "Jonkinmoista historian havinaa edustavat luonnonläheisyys ja se, kuinka hyvin rakennukset sopivat yhteen ympäröivän miljöön kanssa. Maallikoiden tiedetään arvostavan näitä asioita asuinalueessaan ja täällä ne ovat todella läsnä. Ei ole ihme, että tätä suuntausta edustavat alueet ovat olleet myyntimenestyksiä joka puolella maailmaa."

Kartanonkoskella neljä vuotta asunut Timo Parkkonen arvostaa ennen kaikkea yhteisöllisyyttä: "Tätähän markkinoitiin aikoinaan kylämäisenä yhteisönä ja kyllä se ainakin meidän pihapiirissämme sellainen onkin. Meillä on yhteisiä pihajuhlia ja onhan tämä lapsille todella kiva, idyllinen yhteisö. Luonto on lähellä ja ympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet monenlaiseen ulkoiluun."

Huoneistokeskuksen myyntipäällikkö Juha Remes myöntää arvostuksen näkyvän myös hinnoissa: "Yleisilme värikkäine taloineen on erittäin positiivinen. Ihmiset viihtyvät ja pitävät alueesta. Hintataso on noussut yleisen hintatason myötä aika paljon. Karkea haarukka voisi olla 2600 eurosta noin kolmeen tonniin neliöltä."

Kallanluoto tietää, että Kartanonkoskelle on muuttanut muuta Vantaata enemmän korkeasti koulutettua ja korkeampituloisempaa väkeä varsinkin Helsingistä.

"Silti täällä on kaiken muotoista asuntotuotantoa: yhtä lailla niin nuorisoasuntoja kuin vuokra-asuntojakin", Kallaluoto summaa.

Myös talotyyppijakauma on 4 000 asukkaan Kartanonkoskella erittäin monipuolinen. Sieltä löytyy erilaisia variaatioita niin kerros- kuin pientalorakentamisesta. Alueella onkin murrettu onnistuneesti perinteistä talotyyppijakoa, mikä ilahduttaa myös Kimmo Rönkää:

"Tässä on tiettyä omakotimaisuutta, mutta silti asutaan isossa taloyhtiössä eikä tarvitse huolehtia öljysäiliön täyttämisestä."

Raatiamme viehätti Kartanonkoskella myös eri liikennemuotojen sulava yhteensovittaminen ja järkevät pysäköintiratkaisut niin katujen varsilla kuin korttelien välissä. Nämäkin ideat ovat paljolti tuontitavaraa. Katulinjauksia suunnittelemaan valittiin maisema-arkkitehti perinteisen katusuunnittelijan sijasta. Tätä ratkaisua ei ole tarvinnut katua.

Kansainvälisyys näkyy ja tuntuu Kartanonkoskella monella muullakin tavalla. Lentokenttä on aivan lähellä ja alueelle on myös rakennettu moderni kansainvälinen koulu. Tämä oli yksi niistä tekijöistä, jota vetivät alueelle myös Veli-Pekka ja Reija Niemen: "Se oli tärkeä asia. Koulu on tuossa lähellä ja koulumatka turvallinen. Opettajat ovat hyviä ja koulun ilmapiiri nuorekas."

"Erityisesti lapsiperheet muuttavat kauas reuna-alueille", Mari Vaattovaara huomauttaa. "Täällä on onnistuttu pysäyttämään se lapsiperheiden virta, joka hajauttaa kaupunkirakennetta."

Kaiken kaikkiaan Kartanonkoski teki vaikutuksen asiantuntijaraatimme jäseniin. Erityisen hyvin alue sopii kiireisille kahden uran perheille, joille viihtyisä asuinalue lähellä lentokenttää on asumisen sujuvaa arkea.

Kilpailuraati arvosti Kartanonkoskella

+ Kaupunkiasumisen moderni kokonaiskonsepti
+ Ihmisläheinen mittakaava ja lapsiystävällisyys
+ Rakennusten raikas värimaailma
+ Monipuolinen asuinkanta
+ Onnistunut liikennesuunnittelu
+ Kansainvälisyys

"Suurin puute täällä on kyllä se, että täällä ei ole kauppaa, vaikka kaikkiin maantasokerroksiin saa rakentaa liiketiloja", Kallaluoto miettii. "Yksikään rakennuttaja ei ole toteuttanut niitä. Nyt kauppa tehdään sitten erikseen muodostettavalle kauppatontille."

Niemiä asia ei huoleta: "Kaikkihan on postista ja huonekaluliikkeisiin lähtien kilometrin säteellä... ei tässä juuri voi valittaa."

Lähipalvelujen puutteen ohella raatiamme askarrutti se, että henkilöauto on aivan välttämätön Kartanonkoskella asuvalle. Myös hallitsevan järvi- tai vesimaiseman puuttuminen mietitytti – ollaanhan sentään Suomessa. Alueen keskeltä löytyy toki viehättävä, ekologisesti suunniteltu puro.

Kilpailuraatia askarrutti Kartanonkoskella:

- Kaupalliset palvelut alueella
- Oma auto välttämätön
- Sisääntulo sekava, osin ankea
- Kaukana merestä ja järvestä

"Tässä on ehkäpä jotakin analogiaa Käpylään", Vaattovaara aprikoi. "Sen syntyhistoriassa on samankaltaisia piirteitä kuin Kartanonkoskella, sitäkin parjasivat aikanaan monet suunnittelijat - ja siitä on tullut haluttu, erityisen identiteetin omaava alue."

Käpylään tutustumme ohjelman seuraavassa osassa.

(JKA 27.10.2006)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme