Mainos
Mainos

Kierrättävä muotisuunnittelija tyrmää: Suomi on kehittymätön kuin Puola

Suomessa on vielä paljon tekemistä teollisuudesta syntyvän jätteen kierrätyksessä. Trash Design -yhteisö kutsuu itseään muotoilun kompostiksi, joka haluaa sulattaa ajatuksia ja herättää kysymyksiä kierrättämisestä.

Suomalaisessa muotoiluteollisuudesta syntyy paljon jätettä, jonka kierrättämisessä on vielä paljon tekemistä. Muotisuunnittelija Isa Kukkapuro-Enbomin ja hänen miehensä, romusuunnittelija Henrik Enbomin vetämä Trash Design -yhteisö peräänkuuluttaa teollisuuden synnyttämien jätteiden ottamista uudelleen käyttöön.

– Suomessa tullaan täysin jälkijunassa näissä asioissa. Raaka-aineen ja tavaroiden kierrättämisen kategoriassa olemme samaa luokkaa Puolan kanssa. Meitä edellä ovat monet maat, kuten Itävalta, Sveitsi, Hollanti ja Tanska. Ne ovat menneet jo vasenta kaistaa ohi ja olemme ihan tupajumimaa tässä asiassa, Kukkapuro-Enbomsanoo.

Kierrätettyjen materiaalien käyttäminen sarjatuotannossa ei ole Suomessa vielä mahdollista. Kukkapuro-Enbomin mukaan sille ei kuitenkaan ole esteitä, mutta pullonkaulana on kokonaisen väliportaan puuttuminen eli tahon, joka jakelisi materiaalia.

– Se pitäisi olla yksi teollisuuden ala, kaiken rakennusjätteen ja muun erittely, kierrätys, putsaaminen ja erilaisten materiaalikategorioiden jakeleminen eri puolille. Meillä ei ole sellaista.

Kierrättämisestä esimerkkejä Habitaressa

Tämän vuoden Habitare-messuille Trash Desing on tuonut Desingvuoden 2012 lippulaivan eli Paviljongin pieninä palasina takaisin. Puisesta paviljongin materiaalista on kesän aikana loihdittu lukuisia rakennelmia ja huonekaluja, jotka muistuttavat katsojaa puun kierrättämisen lukuisista mahdollisuuksista.

Yleensäkin kierrätettäväksi materiaaliksi käy lähes mikä tahansa.

– Se riippuu ihan siitä, mistä kukin haluaa suunnitella. Esimerkiksi metallit ovat kierrätettävää materiaalia, muovia ja puuta kierrätetään. On valtava kirjo materiaaleja eikä se rajoita, vaan se on enimmäkseen organisointikysymys.

Kukkapuro-Enbomin mukaan Suomessa vallitsevassa ajattelutavassa on petraamisen varaa. Kolme vuotta toiminut Trash Design -yhteisö rohkaiseekin nuoria suunnittelijoita ja auttaa heitä toteuttamaan kierrätysmateriaaleihin perustuvia hankkeitaan. Yhtenä keinona on myös kierrättämiseen liittyvän ajattelun liittäminen osaksi opetusta.

– Tällä hetkellä Aalto-yliopistossa on yhdessä Lahden Muotoiluinstituutin kanssa vieraileva professuuri, joka on erikoistunut karrikoidusti sanoen kierrätysmuotoilun sanoman levittämiseen, Kukkapuro-Enbom kertoo.

Lastulevy on ongelmajätettä

Huonekalun ostajan kannattaa panostaa siihen, että materiaali on kestävää. Kukkapuro-Enbom sanoo, että yksittäiset kuluttajat voivat valinnoillaan vaikuttaa huonekalujen ja muiden sisustustavaroiden kiertokulkuun. Esimerkiksi lastulevy on ongelmajätettä.

– Lastulevy voi näyttää kivalta, mutta jos ostat lastulevyä, niin varaudu mielellään pitämään sitä niin kauan kun se vain ikinä kestää liitoksissaan. Lastulevytuotteet eivät käy kierrätykseen, niitä ei huolita mihinkään eikä kukaan halua niitä.

Kukkapuro-Enbom sanoo, että ostopäätöksissä kannattaa myös käyttää malttia.

– Ostoksia tulisi tehdä harkiten eikä tavaraa pitäisi heittää pois harkitsemattomasti. Jos huonekalu kolhiintuu tai menee rikki, se voidaan korjata ja kunnostaa. Aina pitäisi myös hankkia laatua työkaluista lähtien.

Lue lisää:

MTV3 Koti:

Mari Mäkinen / MTV3

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme