Mainos
Mainos

Kierrätys joka kodin tavaksi

Helposta ja vaivattomasta asiasta saa näköjään hyvin helposti myös vaikean ja vaivaa tuottavan. Päivittäisten jätteiden kierrätys on Suomessa vielä lapsen kengissä, emmekä voi syyttää kuin itseämme. Hyvään tahtiin lisääntyneet kierrätyspisteet tuntuvat edelleen olevan joko liian kaukana tai muuten vain huonon reitin varrella. Toki myös jätekaappien tilanpuute asunnoissa tuottaa omat ongelmansa, mutta niihinkin on olemassa hyvin yksinkertaiset keksinnöt.

Joka kodin kalustoon kuuluu aina jonkin verran lasia, metallia, pahvia ja paperia. Vain harva kuitenkaan miettii, miten niistä pääsee myös muulla tavoin eroon kuin heittämällä kaikki mahdollinen samaan jäteastiaan keittiökaapin uumeniin. Onneksi monesta asunnosta löytyy erikseen edes biojäte- ja sekajäteastia, ja usein vielä metallipurkeille kolmas jätesanko. Mutta silti Suomen kierrätys on vielä hyvin vähäistä moniin muihin Euroopan maihin verrattuna.

Usein osasyynä on tilan puute. Kovin montaa ämpäriä ei keittiön jätekaappiinkaan mahdu, ja keittiön ulkopuolella niistä ei enää juurikaan ole hyötyä. Ämpärin on oltava siellä, mistä jätteet ämpäreihin tulevat. Ja vaikka kierrätyksen merkitys kasvaa koko ajan, ei edes uusissa asunnoissa ole otettu huomioon jätekaapin ahtautta. Miten kierrätys siis voi onnistua, jos jätekaapin tila ei riitä?

- Tilojen ahtauden vuoksi oli pakko keksiä uusia juttuja, ja helppoahan se lopulta oli, kertoo kierrätyksen ammattilainen, kotitalousopettaja Essi Rahikainen. - Meillä on keittiön jätekaapissa aivan normaalit bio- ja sekajäteastiat. Niiden lisäksi olen raivannut tilan eteisen kaapista, johon kerään muut kierrätettävät tavarat. Laitan kaapissa olevaan koriin lasitavarat, tölkit ja jogurttipurkkien kannet, kotelopakkaukset sekä nestekartonkipussit. Ja kun kori täyttyy, on paljon mielekkäämpää lähteä kierrätyspisteeseen saakka viemään jätteitä.

Usein kierrätyksen heikkous on myös saamattomuutta. Kierrätyspiste on muka liian kaukana, ja tölkki on helpompi heittää tavalliseen roskakoriin. Ja lisäksi ajatellaan, että ei se yksi tölkki siellä kaatopaikalla mitään pahaa saa aikaan. Mutta niinhän se on, että ei yksi mitään saakaan aikaan, vaan kyllä se lähtee koko kansan yhteisymmärryksestä.

- Ihmiset ajattelevat hyvin paljon vain itseään. Kyllähän monella on huono omatunto siitä, kun ei saa aikaiseksi näinkin helppoa asiaa kuin päivittäistavaroiden kierrätystä. Mutta kaikki lopulta varmaan huomaavat, että kierrätys tulee lopulta kuitenkin vastaan. Kaatopaikat ovat jo nyt pakattu liian täyteen, Essi huokaisee.

Ennen kuin on liian myöhäistä

Kaatopaikoista Essi on hyvin huolissaan, koska kaatopaikalle kuskattu biojäte tuottaa jo ongelmia. Se pakataan liian tiiviiksi, jolloin biojäte ei maadu vaan mätänee. Näin biojätteiden vaikutukset ulottuvat aina ilmaston lämpenemiseen asti, koska mätänemisen vuoksi ilmaan haihtuu valtava määrä metaania.

- Tärkeintä on estää valtavat kierrätysmäärät jo kauppareissulla. Kauppaan kannattaa ottaa aina oma muovikassi mukaan, ja lisäksi hedelmiä varten olisi hyvä olla jonkinlainen verkkopussi mukana. Ja jos jokin ostos pitää valita lasipurkista tai nestekartonkipurkista, suosittelen nestekartonkia.

Kotonakin kierrätyksestä saa mielekkäämpää ihan pienillä muutoksilla. Esimerkiksi biojäteastiaan kannattaa laittaa muovipussi, jonka päälle voi sitten vaihtaa aina uuden paperipussin. Näin jäteastioita ei tarvitse usein pestä. Essi neuvoo myös huuhtelemaan maitotölkit ja metallipurkit hyvin. Sen jälkeen niitä voi huoletta säilyttää vaikkapa eteisen kaapissa muutamia päiviä.

- Biojäteastiankin voi sijoittaa eteiseen, mutta sisältö kannattaa ensin tarkistaa. Mikä tahansa kala alkaa haista astiassa hyvin nopeasti, mutta muuten biojäte on aika hajutonta, Essi muistuttaa. - Itse käytän biojäteastian pohjalla myös kananmunakennoja tai servettejä, jotta biojätteen nesteet eivät hajota paperipussia.

Kokeilemalla pääset hyvään alkuun

Mitään asiaa ei ole helppoa aloittaa, jos sitä ei ensin kokeile. Niinpä Essin neuvo kannattaa painaa mieleen, jotta kierrätyksestä saataisiin vähitellen organisoidumpaa toimintaa ympäristön hyväksi.

- Kun kerran laitat kaikki jätteet organisoidusti eri paikkoihin, seuraavalla kerralla se on hyvin helppoa. Jokaiselle jätteelle on näin olemassa oma paikkansa, eikä kierrätyksen enää tarvitse rasittaa mieltä vaan siitä tulee osa arkipäivää.

Essi korostaa, että aina tulee toki uusia tutkimustuloksia siitä, mikä on enemmän luontoa säästävää. Hän kuitenkin neuvoo uskomaan itseensä ja omaan järkeensä kierrätyksen suhteen. Pienikin teko on parempi kuin ei mitään, ja jokainen varmasti tietää oikean ja väärän eron. Ja luontoa voi säästää kotona myös muulla tavoin, kun kierrätys alkaa olla hallussa.

- Me päädyimme uudessa kodissamme ekosähkön käyttöön, vaikka se hieman kalliimpaa onkin. Emme myöskään kuluta turhaan vettä, vaan samassa vedessä huuhtelen niin astiat kuin sitten maitotölkitkin, Essi Rahikainen sanoo ja katsoo toiveikkaana tulevaisuuteen. - Onhan tämä enemmän aatteellinen kuin käytännöllinen juttu, mutta minulle tämä on erityisen tärkeää omatuntoni kannalta. Haluan kertoa lapsilleni, että äiti on ainakin yrittänyt parhaansa.

(Niina Rintamäki)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme