Mainos
Mainos

Kiinteistöliitto: Näin taloyhtiön kannattaa sopia korjausurakasta

Korjaushanke on asunto-osakeyhtiölle työläs ja riskialtis urakka. – Taloyhtiön suojaksi ei ole olemassa kuluttajansuojalain kaltaista lainsäädäntöä, vaan taloyhtiön on sovittava kaikista tärkeistä seikoista urakkasopimuksessa ja osattava huomioida ne jo tarjouspyynnössä, kertoi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Kristel Pynnönen.

Korjausrakentamiseen käytettiin vuonna 2012 huimat noin 5,6 miljardia euroa. Nyt korjataan 1950–1960-lukujen kerrostaloja, mutta vuoroaan odottavat jo kaikkein suurimpien rakentamisvuosikymmenten eli 1970- ja 1980-lukujen talot.

Kiinteistöliitto evästääkin taloyhtiöitä fiksun ja tarkan sopimisen tielle.

– Taloyhtiön pitää peilata sopimuksen ehdoista neuvottelemista liiketoimintaa harjoittavan yrityksen riskien hallintaan ja ennakoida remonttiin liittyvät sudenkuopat. Esimerkiksi remontin viivästyksen varalle kannattaa neuvotella riittävät korvaukset, Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Kristel Pynnönen kertoi Korjaushanke haltuun -seminaarissa Turussa torstaina.

Taloyhtiö ja urakoitsija voivat solmia millaisen sopimuksen haluavat, mutta lähes poikkeuksetta ohjenuorana käytetään rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998). Ne eivät ole laki vaan urakkasopimuksen kultainen keskitie. Tietyissä asioissa on kuitenkin taloyhtiön etu kulkea omaa tietään ja pyrkiä sopimaan paremmat ehdot.

Vinkkejä urakkasopimuksen räätälöintiin

Aina roiskuu kun rapataan ja siksi taloyhtiön kannattaa ehdottomasti pyrkiä sopimaan, että urakoitsija vastaa samalla tavalla niin taloyhtiön tiloihin kuin asukkaiden huoneistoihin mahdollisesti syntyvistä kolhuista, rikkoutumisista tai särkyneistä esineistä. Näin sopien ei käytännössä ole eroa, rikkoutuuko remontin tiimellyksessä porrashuoneen ilmoitustaulu vai asukkaan arvotaulu.

Remonttiin liittyvät lisä- ja muutostyöt vaikuttavat korjaushankkeen kustannuksiin ja osakkaan lompakkoon merkittävästi. Ne ovat myös tyypillisimpiä riitojen aiheuttajia. Taloyhtiön edun mukaista on kirjata urakkasopimukseen, että urakoitsijan on annettava ennen lisä- ja muutostöiden tekemistä kirjallinen tarjous, joka sisältää tiedon hinnasta ja töiden vaikutuksesta hankkeen aikatauluun. Vasta sen jälkeen, kun taloyhtiö on päättänyt tilata työn, se toteutetaan ja laskutetaan.

Urakoitsijalta pitää vaatia myös riittävä vakuus eli rahamääräinen tae siitä, että urakoitsija hoitaa homman loppuun asti, ja korjaa myös mahdolliset urakkaan lipsahtaneet virheet. Taloyhtiön etu on sopia vakuuden määrä ja kesto YSE-ehtoja suuremmaksi ja pidemmäksi, etenkin jos se ei nosta urakkahintaa liiaksi.

Korjausurakoilla on taipumus mennä pitkäksi, minkä vuoksi taloyhtiö voi yrittää vauhdittaa urakkaa sopimalla YSE-ehtoja suuremmasta viivästyssakosta, joka voi olla esimerkiksi kiinteä päiväkohtainen euromäärä.

Takuutarkastus avainasemassa

Urakoitsija vastaa niistä virheistä ja puutteista, jotka tulevat ilmi takuuaikana. Taloyhtiön johdon tehtävänä onkin panostaa kahden vuoden takuutarkastukseen. Takuuaikana virheiden korjaamista koskevien vaatimusten läpisaaminen on taloyhtiölle helppoa, mutta takuuajan jälkeen urakoitsijan saaminen vastuuseen on vaikeaa.

Laiskanpulskeasti virheitä korjaavan urakoitsijan varalle taloyhtiön kannattaa sopia myös takuutarkastuksen jälkitarkastuksille hintalappu. Mitä useampi jälkitarkastus, sitä kalliimmaksi hidastelu tai huono korjaaminen urakoitsijalle tulee.

LUE MYÖS:


(MTV LIFESTYLE – STT)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme