Mainos
Mainos

Kodin sisustus identiteetin lujittajana

Sisustaminen on yksi ihmisen itseilmaisun muoto. Sisustus kertoo paljon asukkaiden arvoista, mieltymyksistä ja persoonallisuudesta. Esineet, huonekalut, tekstiilit ja värit ovat merkittävä osa kodin sisustusta, sillä ne sitovat yksilön historiaan, antavat hänelle tunteen kuulumisesta johonkin ja tukevat perheenjäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Ympäristöpsykologia tutkii ihmisen ja hänen ympäristönsä välistä vuorovaikutusta. Myös yksilön halu sisustaa kuuluu ympäristöpsykologian tutkimuspiiriin. Kodin sisustamisessa on kyse ihmisen pyrkimyksestä sopusointuun ympäristön kanssa ja tarpeesta antaa sille oma merkityksensä. Siten ihminen sisustaa kotiaan arvostustensa ohjaamana. Kodin aineellinen ympäristö sisältää merkkejä, jotka heijastavat yksittäisen ihmisen tai perheen arvoja ja pyrkimyksiä. Esimerkiksi jotkut pyrkivät sisustuksessaan erityisesti ekologisiin ratkaisuihin, toiset haalivat ympärilleen designia, toiset kirpputoritavaraa, jotkut tyylihuonekaluja ja antiikkia ja jotkut taas löytävät oman tyylinsä tavallisten huonekalukuvastojen nykytarjonnasta.

Ihmisellä on halu jättää oma jälkensä ympäristöönsä ja kaunistaa sitä, jotta hän voisi kokea sen olevan osa itseään. Siten ihmisen fyysisellä ympäristöllä on aina myös sosiaalinen sisältö: se kertoo ulkopuolisille yksilön tai perheen arvomaailmasta. Samalla ihmiset myös kommunikoivat keskenään ympäristöstä löytyvillä merkeillä ja symboleilla. Esimerkiksi yksittäisen huoneen sisustuksesta jokainen voi päätellä, onko kyse makuuhuoneesta, keittiöstä vai työhuoneesta. Sisustuksen muuntelulla viestitään myös erityistilanteista, esimerkiksi ruokapöydän kattaus ja koristelu voi kertoa juhlatilanteesta.

Koti on yksilölle juurtumisen apuväline, kiintymisen kohde, yksityisyyden tuki, identiteetin lujittaja ja perhesuhteiden kiinteyttäjä. Tähän ympäristöön kuuluvat osana kodin värit, huonekalut, käyttö- ja koriste-esineet, kodintekstiilit ynnä muut tavarat, jotka voivat toimia sen symboleina, mihin kodin asukkaat tuntevat kuuluvansa. Kodissa vallitsee myös ajallinen rytmi. Jokaisessa kodissa kaikilla tekemisillä on oma aikansa ja paikkansa. Joissakin perheissä olohuone on kodin keskus, toisilla se on puolestaan keittiö. Työskentelyllä, syömisellä, rentoutumisella, nukkumisella, seurustelulla ja leikkimisellä on kaikissa perheissä omat tietyt alueensa, jotka voivat poiketa suurestikin muiden perheiden käytännöstä.

Sisustus minuuden jatkeena

Asunnolla on ihmiselle suuri psykologinen merkitys. Se voi tukea yksilön sisäistä eheyttä ja minäkokemusta. Vaikka asunnossa olisi yksilön toiveisiin ja tarpeisiin nähden epäkäytännöllisiä ja epäsopivia ratkaisuja, esimerkiksi huono tilajako tai "vääränväriset" kaapinovet, yksilö voi tavaroidensa symbolisisällön ja asunnon muunneltavuusmahdollisuuksien avulla säädellä suhdettaan tilaan, jossa hän asuu. Asunnon psykologinen haltuunotto tekee asunnosta kodin, personalisoidun tilan, joka tukee ihmisen minuutta. Oma asunto tai huone voi parhaassa tapauksessa olla minuuden jatke, osa identiteettiä. Tällöin ympäristölle annetaan oma henkilökohtainen leima. Se syntyy esineistä, väreistä, tekstiileistä ja erilaisista sisustusratkaisuista. Esineillä voidaan luoda myös side menneisyyteen, niillä voi olla tunnearvoa, tai ne symboloivat jotakin, mihin henkilö tuntee kuuluvansa, jotakin, missä ovat hänen juurensa.

Kodin taide-esineet, valokuvat, huonekalut, kirjat, vanhat lelut ja mitkä tahansa muut henkilökohtaiset esineet voivat toimia tällaisina yhdyssiteinä menneisyyteen ja yksilön henkilöhistoriaan. Ne voivat esimerkiksi olla merkkejä saavutuksista, toimia lohduttajana tai siltoina vanhan ja uuden välillä. Esineiden avulla pyritään myös erottautumaan muista. Myös asunnon muokkaus, kuten uudelleen sisustaminen tai remontoiminen, voi toimia itselle merkittävänä symbolina esimerkiksi elämän käännekohdassa. Asunto muotoutuu ihmisen elämäntarinan myötä ja on mukana elämänmuutoksissa.

Kodin sisustus voi vahvistaa sekä yksilön omaa että myös perheen yhteistä identiteettiä. Parhaassa tapauksessa koti edustaa turvallista ja viihtyisää paikkaa, jossa jokainen perheenjäsen voi kokea yhteisyyttä ja tarvittaessa myös yksityisyyttä. Naisilla ja miehillä yksityisyyden tarve voi ilmetä eri tavoin. Auran, Horellin ja Korpelan tutkimuksen mukaan naiset vetäytyvät omiin oloihinsa mieluiten makuuhuoneeseen. Miehet puolestaan takkahuoneeseen, pihalle tai kellari- ja varastotiloihin.

Lapsi sisustuksen kokijana

Kodin sisustuksella on myös merkitystä lapsen kehityksen kannalta. Lapsen ja kodin välinen vuorovaikutus on monitasoista ja -suuntaista. Kotona saadut vaikutteet ohjaavat lapsen kehitystä kohti sitä, mitä hän aikuisena on. Ihminen elää useimmiten suuren osan lapsuudestaan vanhempiensa leimaamassa ympäristössä, joka perustuu heidän valintoihinsa. Koti on vanhempien järjestämä sekä sisustama paikka ja siten vanhempien näkyvä itseilmaisun muoto.

Kodin sisustus kuuluu pienestä pitäen lapsen tuttuun ja turvalliseen ympäristöön, jossa hän saa rakkautta ja hoivaa. Vanhempien esteettiset mieltymykset ja niistä heijastuvat arvostukset edustavat lapselle turvaa ja yhteisyyttä. Aina vanhempien mieltymykset eivät kuitenkaan pääse näkyviin, sillä käytännöllisyys ajaa lapsiperheissä monesti esteettisten arvojen ohitse. Esimerkiksi valkoinen sohva on lapsiperheissä epäkäytännöllinen ratkaisu, vaikka se olisikin vanhempien suuri haave.

Sisustus ja sisustaminen voi synnyttää esteettisiä kokemuksia sekä aikuisissa että lapsissa. Esteettiseen kokemukseen liittyy aina voimakas tunne. Myös lapsen kauneuden kokeminen voi olla hyvin intensiivistä. Lapsella on runsaasti kauneuskokemuksia pienestä pitäen, vaikkeivät he erittelekään kokemuksiaan aikuisten tavoin. Lapsen kauneuskokemus on luonteeltaan tiedostamatonta. Lapsuuden aikaiset havainnot ympäristöstä vaikuttavat kuitenkin ihmisen tuleviin esteettisiin kokemuksiin. Lapsena kodin sisustuksesta saadut havainnot voivat siten ohjata yksilön tulevia mieltymyksiä.

Käytännöllisyys ja siisteys osana ympäristöä

Esteettiset ja muut henkilökohtaiset arvot ja mieltymykset eivät yksin ohjaa kodin sisustusratkaisuja; myös käytännöllisyys vaikuttaa valintoihin ratkaisevasti. Esimerkiksi kodintekstiileitä tarvitaan pintojen suojaamiseen ja pehmentämään ääniä ja yleistunnelmaa. Kodista tulee miellyttävämpi paikka elää, kun ympärillä on mattoja, verhoja, pehmusteita ja peitteitä. Erilaiset esteettisestä mausta riippumattomat seikat voivat rajoittaa sisustusvalintoja, kuten pöly- ja tekstiiliallergia sekä lapset ja kotieläimet. Lisäksi käytettävissä oleva tila sanelee sisustukselle paljon erilaisia ehtoja.

Kodin siisteys vaikuttaa asumisen viihtyvyyteen ja esteettisyyteen. Siisteys on osa fyysistä ja henkistä viihtyvyyttä. Siisteysvaatimukset ovat kuitenkin eri ihmisillä erilaiset. Toiset viihtyvät, vaikka olisi sotkuista, toisten on puolestaan vaikea rentoutua, jos ympärillä ei ole siistiä ja puhdasta. Lapsuuden kodin siisteystasoon perustuva tottumus vaikuttaa monilla tavoitteena olevaan siisteystasoon ja viihtyvyysvaatimuksiin. Siisteys ja puhtaus on osa ihmisen vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Siivoamalla ympäristöään ihminen jättää siihen oman leimansa.


Teksti: Hanna Helimaa
Kuvat: Ikea ja Wanhat Konstit Oy
Lähteet: Ympäristöpsykologian perusteet, S. Aura, L. Horelli & K. Korpela ja Ympäristöpsykologia, L. Horelli.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot