Mainos
Mainos

Kuluttaja haluaa terveellistä rukiista, mutta syö perinteistä vehnästä

Suomalainen leivänrouskuttaja haluaa syödä terveellistä ruisleipää niin kiihkeästi, että unohtaa kysyttäessä syövänsä kuitenkin suhteessa enemmän vaaleaa vehnäleipää kuin tummaa rukiista. -Ruisleivän osuuden moni arvioi olevan noin kaksi kolmannesta syömästään leivästä: myyntitilastoista ruisleipä täyttää kuitenkin vain kolmanneksen, kuvailee tilastoharhaa toimitusjohtaja Olli Kuhta Suomen Leipuriliitosta.

Kuluttaja siis tietää teoriassa rukiisen vaihtoehdon hyvää tekevän kuitupitoisuuden, mutta on edelleen perso perinteiselle hiivaleivälle, ranskanleivälle, paahtoleivälle ja patongille. Nykyinen ravitsemusoppi suosii noin 6-9 leipäpalan päiväannosta. -Jyviä ja rouheita sisältävät uutuustuotteet kiinnostavat aina jonkin aikaa, mutta sitten palataan jälleen vanhaan "roskattomaan" leipään, tietää trendien lyhytikäisyydestä porilainen leipäyrittäjä Esa Lankoski Ullan Pakarista. Muita muotileipiä ovat nykyään italialaistyyppiset leivät. Luomuna markkinoille pukataan vain noin pari prosenttia leivästä. Leipäalan ajankohtaisia asioita pohdittiin viime viikonvaihteessa Porissa, jonne kokoontui viitisensataa Suomen Leipuriliiton kesäpäivien viettäjää.

Myyntivaltteina edelleen tuoreus ja maku

Suomessa on viimeisten tilastojen mukaan 1001 leipomoa. Niiden rinnalla toimii toinen tuhat myymälöiden yhteydessä olevaa paistamoa, joissa puolivalmisteet jalostetaan myyntikuntoon. Myös pakastettuina myytävien ja kotona paistettavien pullien ja leipien valikoima lisääntyy jatkuvasti. -Toisaalta nykyään myös tuoretta leipää viedään kauppoihin jopa kolme kertaa päivässä.

Tuoreus ja maku ovat leivän myyntivaltteja, joten paikalliset yritykset ovat avainasemassa, uskoo Satakunnan Leipomoyhdistyksen puheenjohtaja Aimo Jussila. Parin ison leipäyrityksen täydelliseen jyräämiseen ei alalla uskota, vaikka jo nyt kauppojen ketjuuntumisissa huomataan, että isot ostavat helposti isoilta leipomoketjuilta. Alueen omien erikoistuotteiden ja mahdollisten alihankintasopimusten avulla alalla uskotaan myös pienten leipomoiden pärjäävän, vaikka leipomoista noin puolet on viimeisen kymmenen vuoden aikana hävinnyt. Keskikokoiset yritykset ovat pudotuspelissä poistuneet.

Suomalaista rikasta leipäkulttuuria hyödynnetään leipomoissa nykyään vanhoista perinnerajoista piittaamatta: kuluttajia innostavan suomalaisen "wrapin" eli rieskan tekeminen sujuu jo muuallakin kuin Lapissa, Karjalassa ja Pohjanmaalla.

(MTV3 Internet / STT)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme