Mainos
Mainos

Kyselyt tehty – on johtopäätösten aika

Normitalkoiden aikana sekä rakentamisen ammattilaiset että omatoimirakentajat ja -remontoijat ovat voineet kertoa näkemyksiään heitä askarruttavista määräyksistä. Vastauksia erilaisiin kyselyihin tuli yli 2 000.

– Olen ottanut normitalkoot vastaan hyvin iloisesti ja positiivisesti, kuten kaikki muutkin tapaamani henkilöt, jotka ovat tekemisissä rakentamisen kanssa. Normeista tiedetään paljon mutta niistä luullaan vielä enemmän, sanoo Helsingin kaupungin asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroos.

– Tässä yhteydessä ne kaikki käydään läpi ja arvioidaan, ovatko ne hyödyllisiä vai ei. Samalla tulee analysoiduksi, mitä ristiriitoja niissä esiintyy ja saadaan selvästi esiin, mitä pitäisi tehdä toisin.

Ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri kiittelee kyselyissä saatua runsasta palautetta.

– Kuluttajakyselyissä oltiin määräyksiä kohtaan hieman vähemmän kriittisiä kuin ammattilaiskyselyssä. Tämä on hieman yllättävää, koska kuluttajat ovat olleet hyvin aktiivisesti mukana keskusteltaessa asumisen ja asuntorakentamisen kustannuksista, Säteri toteaa.

Väestönsuojia koskevia vaatimuksia lukuun ottamatta mikään yksittäinen määräys ei nouse kenttäpalautteen mukaan merkittävästi muiden yläpuolelle turhien kustannusten aiheuttajana. Säterin mukaan jatkossa onkin arvioitava kokonaisuutta, joka koostuu monien eri määräysten yhteisvaikutuksesta.

Väestönsuojat ovat sisäasianministeriön vastuulla ja mahdolliset muutokset niitä koskeviin määräyksiin tehdään pelastuslain vireillä olevan uudistuksen yhteydessä.

Määräysten kirjavat tulkinnat herättävät närää

Normitalkoiden kyselyissä ja haastatteluissa on noussut esille viranomaistulkintojen kirjavuus. Se askarruttaa sekä ammatti- että omatoimirakentajia.

– Se on vähän arpomista. Joka paikkakunnalla täytyy oppia erikseen tuntemaan ne menettelyt, mitä siellä tehdään, sanoo Rakennustoimisto Palmberg Oy:n toimitusjohtaja Jukka Terhonen.

Hän moittii myös eri viranomaisten välistä yhteistyötä:

– Joskus tulee eri tahoilta määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa toisensa kanssa. Kaikkien putkistojen pitää esimerkiksi olla vaihdettavissa, mutta kuitenkin niiden ääneneristyksen pitää olla hyvin hoidettu – niiden pitäisi siis olla samaan aikaan sekä peitettyinä että näkyvillä.

Ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri toteaa, että kuntien sisälläkin eri valmistelijat voivat ohjata kysyjää eri tavoin. Viranomaiset saattavat olla keskenäänkin erimielisiä määräysten tulkitsemisesta. Hänen mukaansa avainasemassa määräysten soveltamisen yhteensovittamisessa ovat kuntien rakennusvalvontaviranomaiset.

Pallo on paljolti kunnilla

– Yksi keino on tietysti tehdä vielä tarkempia määräyksiä - niin yksityiskohtaisia, että eroavaisuuksiin ei kerta kaikkiaan ole mahdollisuutta, Säteri heittää.

– Itse en tähän usko. Ratkaisun pitää lähteä pikemminkin ammattilaisten käytöstä ja siitä, että viranomaiset ymmärtävät oman roolinsa. Erityisesti pientalopuolella prosessia voidaan edistää käyttämällä ammattilaisia kaikissa suunnittelun ja toteutuksen vaiheissa.

Kritiikkiä kentältä on tullut myös siitä, että kaavamääräykset ohjaavat rakentamista liian yksityiskohtaisesti.

– Se on varmasti ongelma, kun se on esille tuotu, Säteri sanoo.

– Uskon kuitenkin vakaasti, että usein tiukka kaava tarvitaan hyvän kokonaisuuden turvaamiseksi. Silti tarvitaan varmasti myös kaavoja, joissa on joustamisen varaa ja vähemmän yksityiskohtaisia määräyksiä.

Säteri muistuttaa, ettei asia ole ainoastaan ympäristöministeriön päätettävissä:

– Se on paljolti kuntien käsissä ja kuntien kanssa tämä keskustelu on käytävä.

Määräysten yhteisvaikutusta arvioidaan

Seuraavaksi normitalkoissa punnitaan tarkoin kyselyissä ja ammattilaisten syvähaastatteluissa saatu palaute. Tätä työtä tehdään hankkeen projektiryhmässä, mutta lisäksi järjestetään 1.12.2008 työpajamuotoinen talkoopäivä, johon kutsuttavien asiantuntijoiden kanssa käydään vuorovaikutteista keskustelua määräysten muutostarpeista ja –keinoista. Loppuvuoden aikana tehdään myös asiaa koskeva kansainvälinen vertailu.

Säterin mukaan jatkossa tulee pohdittavaksi myös se, onko maankäyttö- ja rakennuslakiin syytä sisällyttää myös rakentamisen taloudellisuutta ja kustannustehokkuutta koskevia vaatimuksia.

Nyt laissa korostuvat rakentamisen ja rakennusten turvallisuutta, terveellisyyttä, esteettömyyttä ja hyvä kaupunkikuvaa koskevat vaatimukset.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme