Mainos
Mainos

Miksi pojat leikkivät porukoissa ja tytöt kahdestaan? Lastenpsykiatrin mukaan syy saattaa olla vanhemmissa

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Janna Rantalan mukaan aikuiset voivat huomaamattaan ohjata poikia leikkimään porukoissa ja tyttöjä kahdestaan. Se ei kuitenkaan ole aina hyvä asia.

Tyypillisesti ajatellaan, että tytöt kaveeraavat luonnostaan aina kaksistaan ja pojat tykkäävät olla porukassa, eikö totta? Lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Janna Rantala on asiasta eri mieltä.

– Kyseenalaistan kyllä tuon, en näe asiaa niin. Kyllä tytöt pystyvät olemaan ryhmissä ja pojilla voi olla sydänystäviä, Rantala sanoo.

– Meidän kannattaisi aikuisina mieluummin miettiä, että millaisia ystävyyssuhteita me mahdollistamme ja millaiset lasten omat leikki- ja tutustumismahdollisuudet ovat, hän selittää.

Esimerkiksi se, voiko lapsi leikkiä pihalla muiden lasten kanssa vai pitkääkö kaveri aina kutsua kotiin leikkimään, voi vaikuttaa kaverisuhteiden muodostumiseen. Kyse on nyt alle 12-vuotiaista lapsista.

"Monet vanhemmat lähtevät rakentamaan sitä"

Rantalan mukaan vanhempi voi täysin huomaamattaan alkaa luoda sellaista kuvaa lapselle, että tytöt leikkivät kahdestaan ja pojat porukassa.

– Monet vanhemmat lähtevät rakentamaan sitä niin, kun he ajattelevat, että näin se menee, [tytöt ovat kahdestaan ja pojat porukassa]. Voihan olla, että se menee näin ja siihen voi olla joku järkevä selitys biologiasta, mutta aikuisten pitäisi olla tarkkoja siinä, ettemme lähde huomaamattamme rakentamaan lasten kaverisuhteita näin, hän jatkaa.

Asiantuntijan mukaan vanhemmat voivat huomaamattaan rakentaa kaverikuvaa esimerkiksi kysymällä aina tytöiltä, että kuka on heidän paras ystävänsä ja kysymällä pojilta, keiden kaikkien kanssa tämä leikkii. Tai kehottamalla poikaa menemään pihalle leikkimään muiden kanssa ja ehdottamalla tytölle, että tämä voisi pyytää jonkun kotiin leikkimään.

"Ei niin, että aikuinen ohjaa toiminnan"

– Lapselta kannattaa mieluummin kysellä, että tykkäätkö leikkiä porukassa vai kaksistaan vai kolmistaan, mikä siinä on kivaa. Ei niin, että aikuinen ohjaa sen toiminnan oman käsityksensä mukaan, Rantala neuvoo.

– Aikuisen pitäisi tutustua siihen, miten juuri minun lapseni tykkää olla tämän ikäisenä ja sitten myöhemmin.

Rantala ei näe, että alle 12-vuotiaiden kohdalla olisi hyötyä tai haittaa siitä, jos lapsi tykkää kaveerata kaksin tai porukassa.

– Ainoastaan jos lapsi kaipaa bestistä ja hänellä ei sitä ole, niin se voi olla tuskaista. Toiselle taas ei sitten välttämättä tule mieleenkään, että tässä pitäisi olla joku paras kaveri. Ei sellaista [parasta ystävää] voi väkisin luoda, jos lapsi on tyytyväinen eikä sitä kaipaa, hän toteaa.

***


Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme