Mainos
Mainos

Lattialämmityksen säätö

Uudessa talossa vesikiertoisen lattialämmityksen perussäätö kuuluu tavallisesti asennukseen. Sen yhteydessä annetaan yleensä uusille asukkaille myös käyttöopastus. Kerran saadut hyvätkin ohjeet saattavat kuitenkin unohtua vuosien mittaan, kun säätämiseen ei ole tarvetta. Myös asuntokaupan yhteydessä käyttöohje ehkä unohdetaan luovuttaa. Silloin meneekin helposti sormi suuhun.

Perusohjeet vesikiertoisen lattialämmityksen säätöön antaa tuotepäällikkö Pekka Jalonen, Uponor Suomi Oy:

Säätäminen lähtee siitä, että urakoitsija asettaa paluulämmitysjakotukkiin suunnitelmista löytyvät esisäätöarvot. Tällä saadaan virtaama jokaiseen piiriin tasattua oikeiksi. Menoveden lämpötila säädetään puolestaan lämmönlähteen automatiikalla: se on vuoden aikana keskimäärin vähän yli 30 astetta, kylmemmillä ilmoilla betonilattiassa noin 35 astetta ja puulattiassa jopa 45 astetta. Asukaan ei tarvitse tehdä tälle mitään, sillä ulkolämpötila-anturi haistelee ulkolämpötilaa ja säätää sen perusteella menoveden lämpötilan kohdalleen.

Jos säädöt eivät ole kohdallaan, asukas tuntee sen ensimmäiseksi viileästä lattiasta tai huoneen lämpötilan laskemisesta. Tietysti nämä saattavat olla joskus myös liian korkeat. Silloin kannatta katsoa ensimmäiseksi termostaatin asetus – jokuhan on saattanut vääntää sen vahingossa väärään asentoon.

Jokaiseen huoneeseen on paras asentaa erillinen, huonekohtainen termostatti. Asukkaan kannalta saadaan paras lopputulos, kun hän pystyy itse vaikuttamaan huoneen lämpötilan säätämiseen. Huonekohtaisen säätöjärjestelmän asentaminen onnistuu kyllä vanhaankin taloon, jollei sitä ole aikaisemmin laitettu. Esimerkiksi Uponorilla on langaton säätöjärjestelmä, jossa ei tarvita kaapeleita termostaatin ja keskusyksikön väliin. Tämä sopii hyvin myös uudisrakennuksiin.

Jos joku huoneista on viileä, vaikka huonetermostaatti olisi väännetty maksimiasentoon, syytä voi etsiä useammasta kohtaa. Termostaatit on ehkä asennettu ristiin siten, että huoneen lattialämmityspiiriä ohjaa väärin huoneen termostaatti. Toisaalta virtaama ei ehkä ole riittävän suuri ja se korjataan kääntämällä esisäätöarvoa puoli kierrosta auki. Se ei välttämättä vaikuta mitenkään pumpun mitoitukseen – ne ovat yleensä niin tehokkaita, että virtaamaa riittää kyllä koko taloon. Kolmanneksi menoveden lämpötila voi olla liian alhainen. Silloin on nostettava automatiikan menovesikäyrää hieman korkeammalle.

Jos nämä eivät auta, on otettava yhteyttä LVI-urakoitsijaan ja pyydettävä häntä selvittämään asia. Itse ei säätöarvoja kannata juuri sorkkia, koska siinä aiheuttaa helposti enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

Ilmaukseen ei juuri ole syytä, ellei järjestelmässä ilmene vuotoja. Urakoitsija on sen asentaessaan suorittanut ja sen jälkeen voi ehkä joskus olla tarvis vain lisätä vettä. Vuodon olemassaolo ilmenee lämmönlähteen luona sijaitsevasta painemittarista: jos järjestelmä vuotaa, paine laskee. Kaksikerroksisessa talossa tämä ilmenee usein myös siten, että lämmitys ei toimi toisessa kerroksessa.

Erityisiä huoltotoimenpiteitä vesikiertoinen lattialämmitys ei sinänsä vaadi. Kerran vuodessa on hyvä tarkistaa huonetermostaatit ja jakotukin venttiilit. Yksityiskohtaisemmat ohjeet käyvät ilmi järjestelmän mukana toimitetuista asennus- ja huolto-ohjeista. Kannattaa toki muistaa, että ammattimiehen tekemänä huollot ja säädöt tulee tehtyä varmasti oikein! Ja muistattehan arkistoida ne lattialämmityssuunnitelmat ja huolto-ohjeet talon huoltokirjakansioon. Jos paperit ovat hävinneet, niitä kannattaa kysyä valmistajalta, jonka arkistoista ne saattavat hyvinkin löytyä.

(JKA 13.10.2006)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot