Mainos
Mainos

Testaa, arvaatko vuosikymmenet oikein: Leipäkone, Aromipesä, "Nurmijärvi-talo" – nämä ilmiöt saivat suomalaiset sekaisin

Sellaiset ylellisyydet kuten jääkaappi, mikroaaltouuni tai sauna kerrostaloasunnossa eivät ole aina olleet itsestäänselvyyksiä. Tässä jutussa käymme läpi suomalaiseen asumiseen liittyviä asioita ja esineitä, jotka ovat tulleet koteihimme 1940-luvulta alkaen.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut

Osa niistä on jäänyt elämään ja osa siirtynyt kellareihin pölyttymään. Tästä hyvänä esimerkkinä on 1980-luku, jolloin kaksi keittiölaitetta valtasivat keittiöt – toinen tuli jäädäkseen.

– Leipäkone tuli silloin, mutta niitä ei enää pahemmin näe. Sen sijaan 1980-luvulla yleistyneitä mikroaaltouuneja löytyy yhä lähes joka kodista, sanoo arkkitehti Sanna Meriläinen.

Entäpä milloin suomalaiskoteihin tulivat jääkaapit? Tai milloin suomalaiset hurahtivat uima-altaisiin? Testaa tietämyksesi suomalaishittien historiasta alla olevalla testillä. Artikkeli jatkuu testin alla.

Kuinka hyvin tunnet suomalaiskotien hitti-ilmiöt eri vuosikymmeniltä? Testaa!


Meriläinen on perehtynyt suomalaiskoteihin 1900-luvun alusta lähtien viime vuonna ilmestyneessä kirjassa Tavallisia koteja – 1900-luvun suomalaista arkkitehtuuria, jonka hän teki yhdessä valokuvaaja Henna Meriläisen kanssa.

Aalto-jakkara sopi sekä köyhille että rikkaille

1930-luvulla markkinoille tullut Aalto-jakkara edusti uutta ajattelua, jonka mukaan sama huonekalu saattoi sopia sekä työväen- että ylemmän luokan koteihin. 1940-luvulle tultaessa jakkaraa alkoi näkyä useammassa kodissa. 

– 40-luvulla ero ylemmän keskiluokan ja työväenluokan asunnoissa oli valtava. Suunnittelija Alvar Aallon ja valmistaja Artekin ideana oli tehdä kaikille sopiva yksinkertainen muotoilu – jakkara, joka sopii yhtä hyvin pieneen hellahuoneeseen kuin hienosti möbleerattuun saliinkin, Sanna Meriläinen sanoo.

– Alun perin tarkoituksena ei ollut tehdä designia tai luksustuotetta, mutta viimeistään 1980-luvulla Aalto-jakkarasta tuli klassikko.

Jääkaappi tuli, ja kaupassa ei tarvinnutkaan käydä joka päivä

Suomalaisten elintaso nousi kohisten 1950-luvulla, ja ihmisillä oli varaa ostaa kotiinsa uutta teknologiaa. Jääkaappi alkoi yleistyä nimenomaan 1950-luvulla.

– Jääkaappi muutti dramaattisesti naisen elämää – ei tarvinnut käydä joka päivä kaupassa. Tätä ennen omakotitaloissa oli kylmäkellareita ja kerrostaloissa kylmäkaappeja, eli kaappeja, joissa oli tuuletusräppänä. Kylmäkaapeissa maito säilyi ehkä yhden päivän, mutta nyt maitoa ja ruokaa voitiin säilyttää jääkaapissa monta päivää.

Maailmalla nähtiin virtaviivaisesti suunniteltuja design-kaappeja; Suomen jääkaapit olivat hieman arkisempia.

– Yhdysvalloissa jääkaapit ovat varmasti olleet (yllä olevan kuvan kaltaisia) hienoja, Suomessa ne eivät näyttäneet yhtä värikkäiltä ja ihanilta.

1960-luvulla alkoi television kulta-aika

1960-luvulla suomalaisiin koteihin tuli vielä jääkaappiakin mullistavampi keksintö: televisio. Kun aiemmin olohuoneessa oli istuttu ja kenties keskusteltu tai  kuunneltu radiota, kokoonnuttiin nyt yhdessä television ääreen.

– Samalla sohvat muuttuivat rennommiksi. 1950-luvun sohvat olivat siroja ja niissä istuttiin ryhdikkäästi. 1960-luvun sohvat olivatkin sitten jo suurempia ja pehmeämpiä – niissä saattoi löhötä, Sanna Meriläinen kertoo.

1970-luku: Saunat yleistyivät myös kerrostaloissa

1970-luvusta on tarpeeksi kauan, jotta ajan tyyli on ehtinyt tulla kertaalleen retrona uudestaan muotiin: värikkäät ja suuret kuosit muun muassa verhoissa sekä samettisohvat.

1970-luvulla myös alkoi muutos suomalaisessa saunakulttuurissa: saunat alkoivat yleistyä myös kerrostaloissa.

Samaan aikaan kun saunat tulivat myös kerrostaloihin, innostuivat omakotitaloasujat rakentamaan uima-altaita sekä sisätiloihin että pihoihinsa. Oma uima-allas oli 70-luvun luksusta.

1980-luku: Apua, pelottava mikroaaltouuni

1980-luvulla perheiden arki helpottui entisestään, kun markkinoille tulivat sekä leipäkone että mikroaaltouuni.

– Mikro oli uusi ja hieno asia ja siitä puhuttiin paljon. Sitä myös pelättiin, Sanna Meriläinen kertoo.

Ohjeena muun muassa oli, ettei mikron edessä saanut seistä säteilyvaaran takia.

Myös keittokirjatarjonta laajeni, kun ihmisiä ohjeistettiin tekemään lähes kaikki mahdollinen ruoka mikrossa.

Mikro muutti osaltaan suomalaista yhteiskuntaa: perheille jäi enemmän yhteistä aikaa ja kauppojen valmisruokavalikoima lisääntyi nopeasti.

– Lapsetkin pystyivät lämmittämään valmisruokia mikrossa – mikro vapautti merkittävällä tavalla lisäaikaa perheille.

Leipäkonekin oli muotia, mutta se ei koskaan yleistynyt mikron lailla.

– Leipäkone jäi lopulta luksustuotteeksi.

1990-luvulla lasitetut parvekkeet olivat in

1990-luvun perintöä ovat kerrostalojen lasitetut parvekkeet. 

– Lasitus teki parvekkeesta eräänlaisen lisähuoneen, jota kalustettiin esimerkiksi sohvilla, kasveilla ja kuntoilulaitteilla. Parvekkeilla voitiin oleskella keväästä pitkälle syksyyn.

– Samalle parveke on muuttunut ulkotilasta sisätilaksi; monet eivät avaa parvekelasituksia juuri koskaan, Meriläinen sanoo.

1990-luvulta mieleen on jäänyt myös yksi kuriositeetti, joka jäi elämään lähinnä ihmisten mieliin: aromipesä. Hitaaseen ruuankypsyttämiseen perustuva kannellinen astia tuli kaikille tutuksi ostostelevisio-formaatista, joka niin ikään yleistyi 1990 luvulla.

– Aromipesä on hauska erikoistuote, mutta ei kyllä tule mieleen yhtään kotia, jossa sellainen olisi ollut, Sanna Meriläinen nauraa.

2000-luvulla tiedettiin mikä on lapsiperheille parasta

2000-luvulta arkkitehti Sanna Meriläisen mieleen on jäänyt Nurmijärvi-ilmiö: lapsiperheet muuttivat kaupungeista lähikuntiin ja rakensivat isoja omakotitaloja.

– Omakotitalojen luksus alkoi tulla muotiin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, jolloin Nurmijärvi-ilmiö oli vahvimmillaan. Isot, kartanomaiset omakotitalot olivat muotia.

– Toki tämä oli lopulta melko pieni ilmiö, mutta se kertoi siitä, että ihmisillä oli varaa hienompaan asumiseen. Ideaalina oli iso omakotitalo, jonka nähtiin olevan lapsiperheille paras paikka.

2010: Mihin hävisivät kirjahyllyt?

2010-luku, jossa elämme juuri nyt, on muuttanut erityisesti olohuoneiden ilmettä. Kännykät ja läppärit ovat yleistyneet kotien viihdekeskuksina.

– Monessa kodissa ei enää ole kirjahyllyä ollenkaan. Televisio ei myöskään dominoi olohuonetta samalla tavalla kuin ennen, kun ihmiset tuijottavat omia kännyköitään ja läppäreita.

Tavaroiden karsiminen ja kierrätys on nyt muotia ja se näkyy kodeissa kokonaisvaltaisesti.

– Koko se kirjahylly-sohvaryhmä -keskittymä on muutoksessa. Ihmiset eivät halua kerätä kirjoja tai levyjä hyllyihinsä pölyttymään.

– Asunnot ovat ylipäätään menneet maltillisempaan suuntaan, kun ekologiset arvot ovat nousseet yhteiskunnassa, Meriläinen toteaa.

Lähde aikamatkalle 2010-luvun suomalaisiin koteihin – kurkista koteihin Suomen Asuntomessujen sivuilla täällä!

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme