Mainos
Mainos

Maalämpö - rakentamisen ekoteko!

Rakentajan on syytä käyttää hetki miettiäkseen ympäristöä mihin taloaan rakentaa. Jo pelkkä talon luontoon sovittaminen vaatii tuumailua, kaikki talot kun eivät ole kaikille tonteille luotuja. Hyvään suunnitteluun kuuluu myös sopivan lämmitysjärjestelmän kartoitus. Ensin kannattaa miettiä, tekisikö talosta sellaisen, että energiaa sen lämmittämiseen tarvitaan mahdollisimman vähän. Ja sitten seuraavaksi sitä, millaisesta järjestelmästä energiamme ammennamme.

Lämmitysjärjestelmät, kuten maalämpö, aurinkoenergia ja puuenergia, ovat ympäristöystävällisiä, koska ne käyttävät hyväkseen uusiutuvia luonnonvaroja. Lisäksi hyvä vaihtoehto on kaukolämpö, koska ainakin suuremmilla paikkakunnilla se saa energiansa lähinnä tehtaiden lämpöhukasta.

Maan sisään varastoituneen aurinkoenergian käyttäminen lämmityksessä on lisääntynyt viime vuoden aikana tuntuvasti. Kun aikaisempina vuosina uusiin pientaloihin laitettiin maalämpöpumppuja vain noin sadan kappaleen vuosivauhdilla, nousi maalämmön käyttö lämmitysmuotona viime vuonna kymmeneen prosenttiin, eli uusiin koteihin hankittiin noin 1 500 kappaletta lämpöpumppuja.

Lämpöpumpun toiminta

Maalämmitys toimii jääkaapin tavoin. Aivan kuten jääkaappikin ottaa lämpöä pois kylmästä ja siirtää sitä lämpimään huoneilmaan, samoin toimii maalämmitys. Lämpöpumpun avulla otetaan lämpöä maasta, vesistöstä tai ilmasta ja siirretään se lämmitettävään tilaan. Usein lämpö otetaan maasta porakaivolla, mutta vaihtoehtoisesti isolle tontille voidaan upottaa myös muoviputkisto. Maahan, kallioon tai vesistöön varastoitunutta lämpöenergiaa tuodaan ympäri vuoden muoviputkessa kulkevalla teollisuusalkoholilla lämpöpumpun lämmönlähteeksi.

Yksi syy maalämmön lisääntyneeseen käyttöön lienee öljyn hinnan nousussa. Lisäksi hyviä kimmokkeita ovat huoli ympäristöstä ja käyttökustannuksista. Öljyn hinnan noustua öljy- ja sähkölämmitys ovat käyttökustannuksiltaan samassa suuruusluokassa. Maalämmön käyttökustannukset taas ovat 60% pienemmät lämmitysenergian osalta. Taloussähköön maalämmöllä ei niinkään vaikuteta, ja tämän vuoksi energian kokonaiskäyttökustannuksissa maalämpö on noin puolet edullisempaa sähkö- ja öljylämmitykseen verrattuna.
Alpo Hyttinen Pienrakentajien kehittämiskeskuksesta toteaa, että muita ekorakentamisen keinoja ei voi verratakaan maalämmön hyötyyn. Hyttisen mukaan maalämpö on rakentamisen "suuri ekoteko". Hän toivookin, että valtiovalta kannustaisi lisää energiaystävällisien vaihtoehtojen käyttöönottoa. "Jos uusiutumattomia energiavaroja säästeltäisiin, päästöt saataisiin kuriin," toteaa Hyttinen. Tässä Suomella olisi hänen mukaansa parantamisen varaa. Hän ottaa esimerkiksi Ruotsin, jossa valtio alussa jopa tuki rahallisesti lämpöpumpun käyttöönottoa.

Historia ja nykypäivä

Toisen energiakriisin jälkeen 1980 -luvulla maalämpö tuli Suomeen vauhdilla. Parin vuoden aikana suomalaiset hankkivat koteihinsa noin 15 000 lämpöpumppua. Kysyntä oli niin suurta, että tarjontaan ei pystytty vastaamaan laadukkaasti ja tämä johti ongelmiin. Alalle ilmaantui niin sanottuja "autotalliyrittäjiä", joilla ei ollut taitoa asentaa pumppua oikein. Näin ollen ihmisten ollessa tyytymättömiä laatuun, maalämmön myynti tyrehtyi miltei kokonaan. Lisäksi öljyn hinnan aleneminen johdatti kuluttajia öljylämmityksen suuntaan.

Nyt maalämpö kuitenkin palaa vahvana. Lämpöpumppujen valmistajat perustivat yhdistyksen suojelemaan lämpöpumpun laatua. Tällä hetkellä laaditaan yhtenäisiä laatukriteerejä, jotka omalta osaltaan ehkäisisivät huolimatonta jälkeä. Lisäksi asentajia sertifioidaan ja näin ollen kuluttaja voi saada pätevän ja koulutetun asentajan lämmitysjärjestelmälleen.

Perustamiskustannukset
Monen rakentajan suunnitelmat maalämmön hankkimisesta kariutuvat kun he saavat kuulla maalämpöjärjestelmän perustamiskustannuksista. Maalämpöjärjestelmä kun voi olla 50 000 markkaa kalliimpi verrattuna halvimpaan vaihtoehtoon, suoran sähkön lämmitysjärjestelmään. Öljylämmitykseenkin verrattuna hintaeroa on vielä jonkun verran, jos maalämpöputkea varten porataan kaivo. Tällöin kustannukset ovat noin 20 000 markkaa kalliimmat öljylämmitykseen verrattuna. Maalämpöputkiston perustamiskustannukset ovat noin 10 000 - 20 000 markkaa porakaivovaihtoehtoa edullisemmat.

Lämpöpumpun hintaa perustellaan valmistusmäärien pienuudella. Näin ollen voisi olla odotettavissa, että hinta laskee, jos uusia käyttäjiä tulee lisää viime vuoden näyttämällä tavalla. Työn osuus lämpöpumpun asentamisessa on suurempi kuin muissa muodoissa ja tämäkin tuo hinnan korotusta muihin järjestelmiin verrattuna.

Jos lämpöpumpun hinta tuntuu tällä hetkellä sopimattomalta budjettiisi, Alpo Hyttinen antaa rakentajalle hyvän vinkin: "Kannattaa miettiä vaihtoehtoa, jossa rakennusvaiheessa asennetaan sähköllä toimiva vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä. Tämän voi vaihtaa maalämmöllä toimivaksi myöhemmin. Näin ollen, kun maalämpöpumpputekniikka kehittyy ja rahaakin saa kerättyä, voidaan vaihtaa lämpöpumppu lämmitysenergian lähteeksi."

Teksti: Niina Rintamäki

Linkit:
Pienrakentajien kehittämiskeskus: www.prkk.fi
Suomen lämpöpumppuyhdistys: www.sulpu.fi

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot