Mainos
Mainos

Makuja Kreikasta

Kreikka on monille suomalaisille tuttu matkakohde. Matkalta odotetaan ennen kaikkea sinistä merta, aurinkoa ja lämpöä. Kreikkaan houkuttelee myös sen merkittävä kulttuurihistoriallinen tausta, kiehtovat mytologian tarinat, ajatus länsimaisen sivistyksen kehdosta. Mutta moni ei ehkä tule ajatelleeksi, että monet myöhempien eurooppalaisten ruokakulttuurien keitoksista on luotu jo antiikin Kreikassa, jolloin Aristyoteles kirjoitti sivilisaatiomme ensimmäisen keittokirjan, Gastronomian (gastro=vatsa, nomia=laki).

Vaikka maantieteelliset olot eivät ole Kreikassa mahdollistaneet laajaa viljelyä tai karjan laiduntamista on sen gastronomia kehittynyt jo varhain. Kokkeja Kreikassa on koulutettu jo 300 eKr. Koulutukseen kului opinnäytteitä ja kaksivuotinen kurssi. Roomalaisten pidoissa käytettiinkin usein juuri kreikkalaisia kokkeja. Ei siis ihme, että tälle arvostetulle gastronomialle oli myös oma jumalattarensa. Kodin jumalatar Hestialle pystytetyn temppelin rauniot ovat edelleen nähtävissä Sisiliassa, vaikkakin Hestian kodin sanotaankin sijaitsevan jokaisen kodin liedessä.

Luonnonolosuhteista lähtevät kreikkalaisen ruokakulttuurin peruspilarit. Oliivipuu ja viiniköynnös ovat sopeutuneet maan kuumiin ja kuiviin kesiin. Nopeakasvuinen Durum-vehnä tuottaa hyvin satoa kevätvehnänä ja karuissa olosuhteissa kasvaneet yrtit kehittyvät aromikkaiksi. Karjan laiduntaminen ei ole vuohia ja lampaita lukuun ottamatta ollut kovin kannattavaa. Tärkeiksi ravinnon lisiksi ,lihan ollessa arvokasta, ovat muodostuneet erilaiset pavut, linssit, auringossa makeiksi kypsyneet vihannekset sekä pähkinät ja mantelit.

Oliivipuu sai alkunsa vanhusten rakkaudesta

Zakynthoksessa kerrotaan legendaa oliivipuun synnystä. Ylijumala Zeus huolestui siitä, miten itsekeskeisiä ja toisistaan piittaamattomia ihmiset alkoivat olla. Niinpä hän pukeutui kerjäläiseksi ja lähti ottamaan asioista selvää. Zeus kulki kaupungissa talosta toiseen pyytäen leipäpalaa, vettä ja yösijaa. Kerta toisensa jälkeen hänen edessään läimäytettiin ovi tylysti kiinni. Illan jo pimetessä ylijumala saapui kahden vanhuksen vaatimattomalle mökille. Siellä hänet otettiin ystävällisesti vastaan, ruokittiin ja tarjottiin yösija. Kiitollinen Zeus kertoi vanhuksille, kuka hän oli ja lupasi täyttää minkä tahansa toivomuksen. Vanhukset katsoivat toisiaan hellästi. - Kunpa saisimme kuolla samanaikaisesti ja levätä samassa haudassa, he sanoivat. Näin tapahtuikin aikanaan. Kerrotaan, että haudasta versosi oliivipuu suuren rakkauden symbolina.

Kreikkalaisten suhtautuvat oliiviöljyyn kuin viinit. Öljyn laadusta ollaan hyvin tietoisia ja eri tavoilla puristetuille oliiviöljyille on kullekin omat käyttötarkoituksensa niin suolaisissa kuin makeissakin ruokalajeissa.

Kreikkalainen ateria

Keitotkuuluvat oleellisena osana kreikkalaista keittiötä. Keitto voi olla niin lounas, pääruoka, alkuruoka kuin välipalakin. Keittojen raaka-aineina ovat usein linssit ja kasvikset mausteina sitruuna sekä tuoreet yrtit (persilja, korianteri, minttu, tilli, ruohosipuli).
Kalaa Kreikassa syödään rannikon tuntumassa. Pudonneet kalakannat ovat kuitenkin aiheuttaneet ongelmia. Kalalajeista yleisimpiä ovat sardiini ja sarda ja arvostetuimpia hammasahvenet ja pagellit. Kala syödään useimmiten tomaatilla, sitruunalla, yrteillä ja valkosipulilla maustettuna. Äyriäisistä mustekala on eniten käytetty.

Liharuoista ehkä tunnetuin on souvlaki eli lihavartaat. Kana ja kaniini ovat yleisemmin saatavilla kuin lammas. Sianliha ei sitä vastoin ole kovin suuressa arvossa. Koska liha on arvokasta sitä jatketaan usein erilaisilla kasviksilla tai tarjotaan kasvisten kanssa jauhettuna kastikkeen muodossa. Jauheliha-tomaattikastikkeen uskotaankin olevan alkujaan kreikkalaisten keksintö ennemmin kuin italialaisten. Jauhelihaa käytetään myös viininlehtikääryleissä, moussakassa ja kaalikääryleiden täytteenä.

Lisäkkeinä suosiossa ovat pasta ja riisi. Kreikkalaisilla on myös oma pastamuotonsa, riisiä muistuttava jyväpasta.
Leipä kuuluu kreikassa joka aterialle. Leipä on lähes aina vehnästä valmistettua. Vehnää käytetään myös erilaisten piirakoiden ja pasteijoiden taikinoissa. Pinaatti, feta, yrtti ja riisitäytteiset leivonnaiset ovat yksi kreikkalaisten ylpeydenaiheista. Myös meillä tuttu paperinohut filo taikina on kreikkalaista alkuperää.

Jälkiruokina nautitaan usein kauden hedelmiä. Manteleista ja pähkinäistä valmistettuja pikkuleipiä tai leivonnaisia hunajalla ja ruusu- tai appelsiinivedellä maustettuna syödään makeina suupaloina ja välipaloina.

Kreikkalaisella aterialla on aina tarjolla raikasta vettä. Sen seurana voidaan juoda, etenkin iltaisin, retsinaa (yksinkertaista pöytäviiniä), veteen sekoitettua anisviinaa eli ouzoa tai olutta. Kalliimpia viinejä nautitaan lähinnä juhla-aterioilla.

(MTV3 Internet / STT)

Makuja -sivuilta löytyy runsaasti kreikkalaisia ruokaohjeita.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme