Mainos
Mainos

Mausteyrtti lipstikka sopii keittoihin ja patoihin

Lipstikka eli rohtoliperi on kotoisin nykyisen Iranin alueelta ja sitä on viljelty Euroopassa jo antiikin ajoista saakka. Pohjoismaihin lipstikka tuli munkkien mukana 1000-luvulla. Suomessa lipstikka on ollut 1700-luvulla yksi suosituimpia lääkekasveja. Sen juurissa ja lehdissä on haihtuvaa öljyä ja yrttiä on käytetty naistenvaivoihin, kouristuksia lievittämään ja virtsaneritystä helpottamaan. Keski-Euroopassa se on mielletty myös lemmenyrtiksi, mihin voidaan ajatella saksankielisen nimen "liebstöckel" viittaavan.

Lipstikka valtaa alaa puutarhassa

Monivuotinen lipstikka saattaa kasvaa parimetriseksi, joten se vaatii riittävän kokoisen, puolivarjoisen kasvupaikan. Parhaiten lipstikka viihtyy kuohkeassa, kosteassa ja ravinteikkaassa maassa. Vastaistutettuina taimet tarvitsevat kastelua, mutta eivät juurikaan myöhemmin. Erittäin kuivana kautena sitä on kuitenkin syytä kastella.

Lipstikka maistuu vahvasti selleriltä, mutta lisäksi siinä voi aistia palsternakan, purjon ja persiljankin aromia. Lipstikkaa käytetään usein kuivattuna, mutta nuoria lehtiä ja versoja voi käyttää hyvin esimerkiksi salaatteihin. Lehdet sopivat mausteeksi lihakeittoihin ja -patoihin, kastikkeisiin, muhennoksiin ja riisi- ja pastaruokiin. Lipstikalla voi korvata lihaliemen ja joskus suolankin.

(MTV3-Finfood)

Lähteet: Siirtolapuutarha 3/2003 ja www.yrttitarha.com

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot