Mainos
Mainos

Mitä tehdä, kun nuori velkaantuu? "Rahasta pitäisi puhua enemmän"

Kun rahasta ei puhuta, nuorikaan ei kehtaa tunnustaa velkaongelmiaan. Kulisseja on pakko pitää yllä tavalla tai toisella. 

Niina Kaksonen työskentelee Vantaan Ohjaamossa, joka tarjoaa matalan kynnyksen periaatteella 15–30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden saada apua kysymyksiinsä.

Kaksosen mukaan yleisimmät nuoria askarruttavat asiat ovat työllistyminen, koulutus, asuminen ja toimeentulo. Ohjaamossa voi saada apua useaan asiaan yhtä aikaa.

– Onnistumistarinoita on jatkuvasti. Tänäänkin kävi yksi sellainen kaveri, joka tuli syksyllä toimintaan mukaan ja oli asunnoton ja koulunsa keskeyttänyt. Nyt hän on saanut kodin ja kesätyöpaikan itselleen. Onnistuminen näkyy myös kasvoilla, nuori on alkanut hymyilemään. Pohdimme jo seuraavia askelia, kuten uutta opiskelupaikkaa, Kaksonen kertoo. 

Kaksosen mukaan velkaneuvojalle olisi suuri tarve Ohjaamossa ja sellaista apua yritetäänkin koko ajan saada. Toimeentulokysymyksissä yritetään auttaa parhaalla mahdollisella tavalla, mutta jos omat keinot eivät riitä, niin rahaongelmien parissa painiva nuori ohjataan velkaneuvontaan tai Takuu-Säätiön palveluihin. 

Tarvittaessa Ohjaamon työntekijä voi lähteä mukaan velkaneuvonnan tapaamiseen. Takuu-Säätiössä on velkalinja ja chat, joista nuorille kerrotaan. Sitä kautta voi selvittää talouteen liittyviä kysymyksiä vaikka anonyymisti.

Rahaongelmat hävettävät nuoriakin

Velkaongelmat paljastuvat usein vasta muutaman käynnin jälkeen, sillä rahavaikeuksista on vaikea puhua. Se hävettää niin nuoria kuin aikuisiakin, kulissien ylläpidon kulttuuri on vahva Suomessa.

– Raha on tietyllä tapaa ryhmään pääsemisen edellytys. On oltava tietty puhelin ja tietyt vaatteet, mikä ohjaa helposti pikavippeihin tai lainaamaan kavereilta. Vaikka perheissäkin puhuttaisiin rahasta, niin ryhmäpaine saattaa viedä nuorta toiseen suuntaan.

Kaksonen on huomannut, että sosiaalitoimen asiakkuus voi periytyä sukupolvelta toiselle. Ajatellaan, että sosiaalitoimi maksaa, eikä osata edes hakea töitä. Jos nuori elää työttömyyden ja huono-osaisuuden varjossa, on vaikea saada mallia, miten hakea töitä.

– Tämän päivän haasteena on, että työllisyystilanne on heikko. Töitä on vaikea saada ja etenkin maahanmuuttajataustaisten on vaikea työllistyä, jos ei ole työnhakutaitoja.

Rahasta pitäisi Kaksosen mielestä puhua kotona enemmän – tehdä rahasta konkreettista ja pohtia yhdessä, minkä verran rahaa tulee ja mihin sitä menee.

– Omien lasteni kohdalla huomaan heidän oppivan esimerkiksi hintojen vertailua kaupassa, kun pyydän katselemaan kilohintoja. Sekin on tärkeää, että pohditaan laskujen tärkeysjärjestystä ja kerrotaan, millaista palkkaa saadaan, minkä verran siitä menee mihinkin kuluihin ja paljonko ruoka maksaa. Konkretia tuntuu puuttuvan, kun raha on nykyisin virtuaalista. Oletetaan, että kaikki hoituu kortilla, mutta ei ymmärretä, mistä se raha sinne korttiin ilmestyy. Nuorten kanssa olisi hyvä käydä keskustelua luottokortin ja pankkikortin eroista ja miten niitä käytetään.

Rahasta pitäisi puhua enemmän myös kouluissa. Pelejä, toiminnallisuutta ja konkreettisia esimerkkejä käyttämällä saadaan opetuksesta mielekästä, erityisesti kun se koskettaa omaa elämää. Hyvä esimerkki tällaisesta oppimisesta on Yrityskylä-konsepti. Taloudellisen tiedostuskeskuksen (TAT) Yrityskylä on peruskoulun kuudensille ja yhdeksänsille luokille suunnattu yhteiskunnan, talouden, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö, jossa pääsee päiväksi opettelemaan muun muassa rahan käyttöä.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme