Mainos
Mainos

Mitä väliä sillä on, mistä ruoka tulee?

Kysyin asiaa Finfoodin -Suomen ruokatieto ry:n tuotemerkkipäälliköltä Minna Ruoni-Mäkelältä. Hän perusteli asiaa näin:

Syömällä voi vaikuttaa uskomattoman paljon. Halusi sitä tai ei, vaikutukset näkyvät yhteisessä hyvinvoinnissa. Moni suomalainen, noin 250 000 henkilöä, tekee töitä ruuan ketjussa pellolta pöytään ja saa siitä elantonsa. Ruuantuotanto pitää myös maaseudun asuttuna säilyttäen siellä maatalouden lisäksi elämiseen tarvittavat palvelut ja hoidetun elinympäristön.

Suomalainen tapa tuottaa ruokaa perheviljelmillä on myös eettisesti hyvä tapa. Perheviljelmät ovat kooltaan kohtalaisen pieniä ja eläinten ja ympäristön hyvinvointiin kiinnitetään meillä paljon huomiota. Ympäristönäkökohdista arvioituina suomalainen ruoka kerää myös pisteet kotiin. Käytetäänhän täällä esimerkiksi kasvinsuojeluaineita vain murto-osa verrattuna eurooppalaiseen keskitasoon. Ja kun syödään suomalaista ruokaa, ei tarvita ympäristöä rasittavia pitkiä lentokonekuljetuksia maan ääristä.

Tuotteen tai valmistajan nimi ei aina kerro elintarvikkeen alkuperästä. Entä jos kuitenkin haluaisi ostaa varmasti suomalaisen elintarvikkeen, niin mistä voi tietää että se oikeasti on kotimaista? Hyvää Suomesta -joutsenlippu lupaa, että tuotteen raaka-aineista vähintään 75 % on suomalaista ja kaikki tuotteen sisältämä liha, kala, maito ja muna on täysin kotimaista. Lisäksi elintarvike on valmistettu Suomessa.

Esimerkiksi makkarapaketin kyljessä komeileva joutsenlippu tarkoittaa, että kaikki makkaraan käytetty liha on sataprosenttisesti suomalaista. Lisäksi muuten makkaran valmistukseen käytetyistä raaka-aineista vähintään kolme neljäsosaa on suomalaista.

Leivässä joutsenlippu tarkoittaa, että käytetyistä raaka-aineista vähintään kolme neljäsosaa on suomalaista. Vettä ei lasketa raaka-aineeksi, joten joutsenlipullisessa leivässä jauhot ovat merkitsevässä asemassa. Leipomotuotteet aiheuttavatkin tällä hetkellä suomalaista ruokaa havittelevalle kuluttajalle suurimman haasteen: joutsenlippuleipää saa tosissaan hakea. Sitä löytyykin lähinnä pienten ja hyvin varustettujen leipomoiden valikoimista. Paistopisteiden leivän tuoksu saa luulemaan, että leipätaikina valmistettaisiin paikan päällä suomalaisista jauhoista. Usein niissä paistetaan jossain muualla kuin Suomessa valmistetusta taikinasta tehtyjä pakasteita.

Suomalainen ruoka maistuu meikäläiseen makuun. Jos haluaa tehdä vähän eksoottisempia makukokeiluja, niin sekin onnistuu hyvistä kotoisista raaka-aineistamme.

Suomalaisuus ruuassa tarkoittaa myös paljon muutakin hyvää. Kotoisat raaka-aineemme ja elintarvikkeemme ovat maultaan meikäläisten suuhun sopivia. Pohjolan pitkä päivä kypsyttää marjoihin ja vihanneksiin aromikkaat maut ja tuotekehitystä työkseen tekevät tietävät, miltä hyvän ruuan tulee maistua ja osaavat sitä tarjota meille. Ihminen on sitä mitä hän syö.

Lähde: Finfood Minna Ruoni-Mäkelä

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme