Mainos
Mainos

Naispari joutuu todistelemaan kykyään kasvattaa poikalasta – "tuntuu jopa nöyryyttävältä"

Suomalainen naispari joutui sosiaalitoimistossa vastaamaan kysymykseen siitä, kuka heidän poikansa opettaa pissaamaan seisoen. Liljalla*, 33, on kokemuksia samantapaisesta kommentoinnista.

Suomalainen naispari kohtasi sosiaalitoimistossa käsittämättömän tilanteen: Heidi ja Miia Lampénilta kysyttiin, kuka opettaa heidän poikansa pissaamaan seisaaltaan. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Yle.

Kun heteroaviopari saa lapsen, mies on lapsen virallinen huoltaja ja vanhempi automaattisesti, syntymästä lähtien. Rekisteröidyllä naisparilla tilanne on toinen: vain biologinen äiti on automaattisesti lapsen juridinen vanhempi.

Liljalla*, 33, on puolivuotias poika vaimonsa kanssa. Myös heidän poikansa on hankittu hedelmöityshoitojen avulla. Hoidot tehtiin anonyymin luovuttajan sukusoluilla, yksityisellä klinikalla – naisparit eivät pääse kunnalliselle puolelle hedelmöityshoitoihin.

– Kokonaisuudessaan prosessi oli tunteikas, koska olimme toivoneet lasta jo pidemmän aikaa, Lilja kuvaa.

Lapsen syntymän jälkeen myös Liljan piti kumppaninsa kanssa käydä läpi perheensisäinen adoptioprosessi. Tämä tarkoitti käyntiä sosiaalityöntekijän luona, sekä käräjäoikeuden päätöstä asiasta.

– Sosiaalityöntekijä kirjoittaa haastattelun perusteella perheensisäistä adoptiota puoltavan lausunnon, joka sitten viedään käräjäoikeuteen, jossa päätös adoptiosta tehdään. Tämä myös maksaa erikseen. Tällaisen prosessin, jossa joku ulkopuolinen henkilö arvioi lapsen toisen äidin kelpaavuutta vanhemmaksi, läpi käyminen tuntuu osin jopa nöyryyttävältä. Tuntuu typerältä, että joutuu menemään toisen silmien alle arvioitavaksi, ja todistelemaan omaa vanhemmuuttaan, Lilja kuvailee.

Miehen mallia kyselevät kommentit tuttuja

Perheensisäinen adoptioprosessi voi viedä pitkään. Liljan tapauksessa se kesti yli kuukauden. Hän toteaa, ettei prosessi ole lapsen edun mukainen.

– Jos synnyttävä osapuoli menehtyisi synnytyksessä, ei toisella äidillä olisi koskaan mitään oikeutta lapseen, koska häntä ei tässä vaiheessa katsota lapsen juridiseksi vanhemmaksi, vaikka hän on ollut alusta asti mukana lapsen hankinnassa ja raskausajassa. Perheensisäistä adoptiota varten tarvitaan siis synnyttäneen osapuolen kirjallinen suostumus siihen, että myös toinen äiti saa hakea lapsen huoltajuutta. Tätä ei voi täyttää, ennen kuin lapsi on syntynyt ja saanut henkilötunnuksen.

Lampénien kohtaama kommentointi pöyristyttää Liljaa. Samalla se on ikävän tuttua: pari on saanut kuulla itse samankaltaisia kommentteja. Myös muut heidän tuntemansa naisparit kokeneet samantapaisia tilanteita.

– Meillä vierailu sosiaalityöntekijän luona onneksi sujui suhteellisen kivuttomasti, mutta miehen mallin saamisesta tapaamisessa oltiin huolissaan. Samasta asiasta ollaan oltu huolissaan myös odotusaikana neuvolassa. Niissä on sitten saanut vakuutella, että lapsen elämässä on kyllä myös miespuolisia henkilöitä. On vaaria, pappaa, enoa, kummisetää. Neuvolassa asia ei ole noussut enää esiin lapsen synnyttyä, Lilja kertoo.

Hän ei tiedä, miten olisi toiminut Lampénien kohtaamassa tilanteessa.

– Perheen perustaminen rakastamansa ihmisen kanssa on niin luonnollinen asia, että yleensä tällaiset tökeröt kommentit pääsevät yllättämään niin, ettei niihin aina oikein edes osaa reagoida, suu vain loksahtaa auki. Jos jutun kaltainen tilanne olisi osunut omalle kohdalle, niin ehkä olisin kysynyt, että miten yksinhuoltajaäidin lapset sitten oppivat pissaamaan? Lilja kuvaa.

Mihin sitä äitiä tarvitaan? Lapset vastaavat:


*Haastateltavan nimi on muutettu.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot