Mainos

Nikoa, 10, pahoinpideltiin koulussa lähes päivittäin – äidille asia valkeni surullisen myöhään: "Rinnakkaisluokkalaiset kysyivät, pääsevätkö hekin kidutusleikkiin"

Nikon äiti ihmettelee, miten toistuvat pahoinpitelyt ovat voineet jäädä opettajilta huomaamatta.

Nikon ja Seljan nimet on muutettu.

Nikon, 10, äiti Selja kertoo poikansa olevan hiljainen ja rauhallinen lapsi. Päiväkodissa hänellä oli kivoja kavereita, mutta koulun alkaessa kaikki muuttui. Niko joutui kiusaajien silmätikuksi heti ensimmäisen kouluvuotensa alussa.

– Kiusaaminen lähti sanallisena liikkeelle ensimmäisen luokan ensimmäiseltä liikuntatunnilta. Kaikki alkoi siitä, että liikuntatunnilla oli haukuttu hänen vaatteitaan, Selja kertoo.

Seljan mukaan kiusaaminen muuttui fyysiseksi, kun rinnakkaisluokkalaiset pojat liittyivät kiusaajien joukkoon. Nikoa hakattiin, tönittiin, potkittiin ja kuristettiin.

Seljan mukaan opettajat eivät huomanneet toistuvia pahoinpitelyjä, vaikka koulun piha on pieni ja välitunneilla oli aina kaksi valvojaa. Niko oli niin peloissaan, ettei uskaltanut kertoa asiasta kenellekään, ei edes äidilleen.

Niko alkoi pian oireilla jatkuvan kiusaamisen takia. Äiti ihmetteli, miksi Wilma-viesteissä kerrottiin Nikon käyttäytyvän rauhattomasti tunneilla.

– Hän ei ole pystynyt pysymään tunnilla paikallaan ja tekemään tehtäviään rauhassa, vaan hän on tehnyt kaikkea ihmeellistä ja hölmöä, kuten tuhrinut tussilla käsiä tai naamaa.

Jälkikäteen Selja on ymmärtänyt, että Niko on pyrkinyt purkamaan tällä tavalla ahdistuneisuuttaan.

– Hän on itse sanonut, että kun hänellä on hirveän paha olo, hän alkaa tekemään jotain saadakseen sen pahan olon pois.

Iltapäiväkerhossa kiusaamista ei suvaittu

Ensimmäisellä luokalla Niko osallistui paikallisen jalkapalloseuran iltapäiväkerhoon. Siellä kiusaamiselle oli nollatoleranssi, ja tilanteisiin puututtiin heti alkuunsa. Niko viihtyi siellä hyvin, koska sai kerrankin olla kiusaajilta rauhassa.

Toisella luokalla hän siirtyi toiseen iltapäiväkerhoon, jossa kiusaamisesta tuli jälleen ongelma.

– Niko tuli itkien kotiin. Hän oli ihan likainen ja yltä päältä hiekassa, reppu oli ihan likainen, kännykkä ja kaikki tavarat ihan hiekassa.

Tuolloin Selja ei vielä tiennyt, että kiusaamista oli jatkunut jo pitkään, puhumattakaan siitä, että pahoinpitelyjä tapahtui koulussa lähes päivittäin.

– Luulin että tämä on vain satunnaista, mutta sama tapahtui seuraavalla viikolla uudestaan, jolloin otin hänet pois sieltä kerhosta.

"Rinnakkaisluokkalaiset kysyivät, pääsevätkö hekin mukaan kidutusleikkiin"

Asian vakavuus valkeni Seljalle vasta Nikon ollessa kolmannella luokalla. Tuolloin kouluun tuli uusi oppilas, joka oli kertonut äidilleen järkyttyneensä siitä, kuinka väkivaltaisesti Nikoa kohdeltiin. Pojan äiti oli soittanut Seljalle, jolloin vyyhti alkoi vihdoin purkautua.

Selja oli yhteydessä koulun opettajiin, jotka ottivat asian puheeksi oppilaiden kanssa. Seljan mukaan kiusaajien vanhempiin ei kuitenkaan oltu riittävästi yhteydessä. Hän olisi toivonut, että koulu olisi järjestänyt vanhemmille yhteisen tapaamisen, jossa asiaa oltaisiin käsitelty perin pohjin.

Opettajat eivät Seljan mielestä tunnustaneet asian vakavuutta, vaan vetosivat siihen, että tämä on vain Nikon kokemus asiasta. Niko oli joutunut kiusaamistilanteissa usein syntipukiksi siinä vaiheessa, kun hän oli yrittänyt puolustautua ja päästä ulos tilanteesta esimerkiksi sylkemällä. Silloin kiusaajat juoksivat opettajan luokse sanomaan, että Niko kiusaa.

Seljan mukaan myös kiusaajien vanhemmat uskoivat tilanteessa ennemmin omia lapsiaan, jotka vakuuttivat kaiken olleen vain leikkiä.

– Mielestäni kuristaminen ja potkiminen on pahoinpitelyä eikä leikkiä. Niko itse kertoi, että rinnakkaisluokan pojat olivat tulleet kysymään kiusaajilta, pääsevätkö hekin mukaan Nikon kidutusleikkiin.

Selja on huolissaan myös kiusaajista.

– Jos aikuiset antavat näiden tilanteiden jatkua, lapset alkavat pitää sitä leikkinä.

Koulupelko ei ole hellittänyt

Tilanne rauhoittui hetkellisesti syksyllä, kun opettajat olivat ottaneet asian puheeksi lasten kanssa. Keväällä pahoinpitelyt alkoivat kuitenkin uudestaan.

Viimeinen pisara oli, kun Niko sai pahoinpitelyn yhteydessä fyysisiä vammoja eikä pystynyt kävelemään kunnolla. Silloin Selja kertoo ilmoittaneensa asiasta poliisille.

Tämän jälkeen koulussa tehostettiin välituntivalvontaa ja Niko sai olla rauhassa kiusaajilta loppukevään. Koulupelko ei kuitenkaan ole hellittänyt.

– Nikon päänsäryt, vatsakivut ja unettomuus olivat häipyneet kesän aikana, mutta nyt kun koulu on taas alkamassa, niin ne tulivat takaisin. Se kouluunmenopelko on näin voimakas, Selja sanoo.

Selja on yrittänyt etsiä pojalleen uutta koulupaikkaa, mutta useimmat lähikoulut ovat niin täynnä, että niihin ei oteta uusia oppilaita. Osalla lähialueen kouluista taas on niin huono maine kiusaamisen takia, että niihin hän ei halua lastaan laittaa.

Tapaus on koulun tiedossa

Koulun rehtori ei vaitiolovelvollisuutensa vuoksi voi kommentoida yksittäisen oppilaan asiaa, mutta kyseinen tapaus on koulun tiedossa.

Perusopetuksen aluepäällikön mukaan kiusaamistilanteet ja muut oppilaiden väliset ristiriitatilanteet selvitetään aina, kun ne tulevat koulun aikuisten tietoon.

Sekä kiusaajan että kiusatun huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä, jotta tilanteeseen saadaan muutos aikaiseksi. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös lastensuojelun ja poliisin kanssa.

– Välitunneilla oppilaita valvovat opettajat, joiden apuna saattaa olla myös koulunkäyntiavustajia. Kouluissa myös ohjeistetaan oppilaita pyytämään aikuisen apua, jos he kokevat tulleensa kiusatuksi. Tärkeää on, ettei lapsi jää kiusaamisen kokemuksen kanssa yksin, vaan saa tilanteeseen aikuisten apua, aluepäällikkö sanoo.

Kouluissa on otettu käyttöön myös erilaisia vuorovaikutus- ja tunnetaitoja kehittäviä ohjelmia, kuten Friends, Askeleittain ja KiVa -koulu, joiden avulla pyritään lisäämään oppilaiden sosiaalisia taitoja jokapäiväisissä ihmisten välisissä kohtaamistilanteissa. Myös kodin ja koulun yhteistyöhön panostetaan.

– Kouluissa ei kiusaamista hyväksytä, kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja kiusaamistapausten selvittelyyn käytetään paljon voimavaroja, hän vakuuttaa.

***

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot