Mainos
Mainos

Niksejä maanparannukseen

Maata täytyy aika-ajoin parantaa, jotta kasvit kasvaisivat ja jaksaisivat tuottaa hedelmää ja kukkaa. Sadon mukana maasta poistuu runsaasti tärkeitä ravinteita. Ettei maa köyhtyisi, sen ravinnepitoisuutta täytyy tarkkailla.

Ensimmäisenä maanparannustapaa valitessa täytyy ottaa selvää, millaista ravinnetta maaperästä puuttuu ja millainen maan rakenne on kasvualustana. Maanparantamisessa voidaan käyttää sekä viherlannoitusta että luontaista maanparannusta.

Kasvualusta

Sateen jälkeen näkee hyvin, miten helposti maa läpäisee vettä. Savimaissa ongelmana on usein veden huono läpäisevyys ja keveissä hiekkamaissa taas pidätyskyvyn parantaminen. Kun tiedetään, miten vesi imeytyy, voidaan helpommin muokata maata sopivammaksi kasvualustaksi.

Maaperän ravinneanalyysi

Jotta saataisiin selville, millaista ravinnetta kasvualusta tarvitsee, tehdään maa-ainekselle ravinneanalyysi. Alan liikkeissä on myynnissä kotikäyttöön tarkoitettuja testejä, joilla määritellään maaperän happamuus. Ravinneanalyysi taas kannattaa teettää maalaboratoriossa, josta saa myös maanäytteenotto-ohjeita.

Perustutkimuksessa selvitetään maaperän happamuus, maan rakenne ja perusravinteet. Jos kasvien kasvatuksessa on ilmennyt ongelmia, kannattaa tutkia myös maaperän hivenainepitoisuus.

Maanparannus

Kun maaperän ravinneanalyysi on tehty, voidaan puutteita korjata lisäämällä maahan eloperäisiä aineita. Tavallisesti aineet ovat omiaan parantamaan sekä maan ravinteikkuutta että rakennetta. Ainekset sekoitetaan maahan hyvin esimerkiksi lapion avulla.

Mitä käyttää maanparannuksessa?

Kompostimultaa kannattaa lisätä maahan, jos halutaan parantaa maan multavuutta. Karkealla hiekalla taas voidaan kuohkeuttaa etenkin savi- ja hiesumaita. Karkea hiekka parantaa myös maan läpäisevyyttä. Turvetta käytetään kuohkeuttamaan savimaita. Sitä voidaan käyttää myös hiekkamaihin, sillä turve pidättää kosteutta.

Kompostoitu lanta on helppoa sekoittaa maahan. Sillä lisätään maan typpiarvoja ja samalla maa saa myös muita ravinteita. Kompostoitu lanta tekee maan multavammaksi ja kuohkeammaksi. Kalkki ja puuntuhka auttavat maan happamuuden vähentämiseen ja parantavat ravinteiden ottoa. Kompostoidut lehdet taas parantavat maan rakennetta, samoin kuin esimerkiksi myöhään syksyllä maahan levitetty ruoho- ja lehtisilppu.


Viherlannoitus

Huonoa maata voi parantaa myös lisäämällä siihen ravinteikkaita kasveja. Viherlannoituksella tarkoitetaan, että maahan kylvetään kasveja, jotka syksyllä muokataan maahan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi. Viherlannoituksen vaikutus perustuu siihen, että kasvit sitovat itseensä ilmasta typpeä. Kun hyvässä kasvussa oleva viherlannoituskasvusto sitten muokataan maahan, vapautuu kasveihin sitoutunut typpi maahan.

Sen lisäksi että viherlannoitus parantaa maan rakennetta, se parantaa myös kastematojen ja muiden hyödyllisten pieneliöiden elinoloja. Viherlannoitetussa maassa pysyvät usein myös rikkakasvit hyvin kurissa. Viherlannoituksella ehkäistään lisäksi maan kulumista eli eroosiota.

Maan rakenteen, lannoitusvaikutuksen ja rikkakasvien torjunnan kannalta on yleensä tehokkainta viljellä viherlannoituksena erilaisia kasveja seoksina, sillä yhdessä kasvit täydentävät toisiaan. Esimerkiksi palkokasvit sitovat typpeä, kun taas heinäkasvit kuluttavat sitä.

Viherlannoituskasvit sopivat myös maahan, jota ei ole aiemmin viljelty. Esimerkiksi uuden talon pihaan voidaan kylvää ensimmäisenä keväänä viherlannoituskasveja ennen varsinaisen puutarhan perustamista.

Ensin siemennys ja kasvu, sitten muokkaus

Maa kunnostetaan ensin kääntämällä ja siitä poistetaan kivet ja rikkaruohot. Sekaan sekoitetaan mahdolliset maanparannusaineet, kuten kompostoitu lanta ja maa tasoitetaan. Kasvualustalle kylvetään viherkasvin siemenet, siemenpussissa on yleensä tarkemmat ohjeet kylvämisestä. Viherlannoituskasvien kasvettua osa voidaan niittää alas useita kertoja kasvukauden aikana. Syksyllä kasvit muokataan maahan ja maa käännetään noin 5 - 20 sentin syvyydeltä.

Sopivat viherlannoituskasvit
Monet yksi- ja monivuotiset kasvit, kuten erilaiset apilat, soveltuvat hyvin viherlannoituskasviksi. Samoin palkokasvit sopivat hyvin viherlannoitukseen, sillä niillä on kyky sitoa itseensä typpeä ilmakehästä hyvin. Suomessa suositussa viherkasviyhdistelmässä käytetään virnaa, kauraa, persianapilaa ja raiheinää.

Teksti: Niina Rintamäki

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot