Mainos
Mainos

Oma koti Ollille - sadevesi- ja viemäripumppaamo

Taloa ei voi aina rakentaa kalliolle tai kukkulalle kuten vanhassa laulussa hehkutetaan. Ollikin joutui pystyttämään kotinsa notkoon ja pehmeälle pohjalle; mutta ei se ole ongelma eikä mikään kun käytössä on nykyajan konstit.

Sekä pintavedet että muu viemäritavara on johdettava pois talosta ja tontilta. Kun kunnan viemäriliittymä sijaitsee taloon nähden ylämäen puolella - kuten Ollin tapauksessa - tarvitaan painovoiman kumoavia ratkaisuja. Vesi kun ei ylämäkeen virtaa.

Olli valitsi paineviemäröinnin, jossa niin sanottu silppuripumppu jauhaa kaiken viemäreistä tulevan materiaalin niin hienoksi, että se voidaan johtaa pienihalkaisijaisen - 63 mm - putken kautta haluttuun paikkaan. Tässä tapauksessa se on kunnan viemäri.

Järjestelmää käytetään yleisesti haja-asutusalueilla, joissa verkotetaan muutama kiinteistö ja pumpataan sitten niiden jätteet paineviemäriä pitkin esimerkiksi kunnalliseen puhdistuslaitokseen.

Erityisen hyvin tällainen ohut putki sopii paikkoihin, joissa on säästettävä luontoa - esimerkiksi kun se joudutaan vetämään valmiin puutarhan kautta, jossa halutaan säästää tärkeitä puita tai istutuksia. Valmistajan mukaan myös saattolämmityksen järjestäminen esimerkiksi kallioisessa maastossa tulee putken ohuuden takia edulliseksi; myös louhintatöissä päästään tavanomaista kevyempiin ja helpompiin ratkaisuihin.

Pumppu käynnistyy, kun pintakytkin antaa sille käskyn veden pinnan noustua riittävälle tasolle. Toiminta on varmistettu varajärjestelmällä, joka antaa hälytyksen häiriön sattuessa. Sellaiset tilanteet ovat kuitenkin erittäin harvinaisia; systeemi on osoittautunut enemmän kuin riittävän varmaksi.

Huoltotarve on vasta 1500 käyttötunnin jälkeen: tavanomaisessa pientalokäytössä se tarkoittaa reilusti yli kymmenen vuoden käyttöä. Pumpun toimintaa ja käyttöaikaa tarkkaillaan taloon sijoitettavan ohjauskeskuksen mittareista.

Talon nurkalle upotettiin kaksi miehen korkuista, mustaa pumpputötteröä - toinen sadevedelle, toinen viemärijätteille. Jo kuoppaa kaivettaessa kävi selväksi, että järjestelmä tulee tarpeeseen: märkä maa oli koko ajan vaarassa sortua takaisin monttuunsa. Sen estämiseksi kuopan reunoille oli iskettävä työn ajaksi vankat teräspontit.

Itse pumppu ei sinänsä tarvi ihmeempiä tukirakenteita - se on teleskooppimallinen, joten asennussyvyys voi mallista riippuen vaihdella puolestatoista metristä kolmeen ja puoleen metriin. Alustan on kuitenkin oltava kunnollinen, sillä käytössä oleva pumppu on raskas eikä se saa painua alaspäin: silloin putkien liitännät vaurioituvat. Kuopan pohjalle laitettiinkin kunnon peti sepelimurskeesta.

Kuopan kaivu ja tukeminen ovatkin tässä tapauksessa oikeastaan ainoa omatoimirakentajalle sopiva tai sallittu työkohde - lopusta pitävät huolen ne jotka osaavat, eli valmistajan omat asentajat.

Pumput mitattiin tarkasti pystyasentoon ja tuettiin huolellisesti. Niiden alaosan ympärille, sepelimurskan päälle valettiin ankkuriksi pieni betonikakku, talosta ja salaojista tulevat putket sekä kunnan viemäriin menevä putki liitettiin paikoilleen, täytettiin kuoppa varovasti (putkien liitäntöjen ympärillähän on oltava varovainen) ja homma oli siinä.

Ohjausyksikkö sijoitettiin talon huoltotilaan.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme