Mainos
Mainos

Opettaja kritisoi lasten synttäreiden kilpavarustelua: Köyhä perhe tinkii ruoasta estääkseen halvasta lahjasta kiusaamisen

Nykylapsille synttärijuhlien tärkein asia voi olla nimenomaan se, kuka toi millaisenkin lahjan. Jos lahja on huono, kutsua seuraaviin juhliin ei tipu. Asiasta pitäisi puhua aikuisten kesken kotona ja koulussa – näin säästyttäisiin tulevaisuuden murheilta.

– Se on hirveää. Opettajallekin se on ihan järkyttävää, kun joku pieni tois- tai kolmasluokkalainen seisoo eteisen nurkassa ja itkee, kun lahja ei kelvannutkaan. Se on ihan kauheaa. Näin ei saisi ikinä tapahtua, Jasmine* kertoo.

Nyt puhe on syntymäpäiväjuhlista – lähtökohtaisesti iloisesta tapahtumasta, joka on muuttunut kilpavarusteluksi, lahjojen vertailuksi.

Jasmine on toiminut ala- ja yläasteella luokanopettajana kymmenisen vuotta. Ennen tätä hän työskenteli erityisopettajana.

Paljon on muuttunut tänä aikana.

– Kun aloitin opettajana, oli kotisynttäreitä, jäätelötarjoilua, yhtä sun toista. Nyt todella moni perhe järjestää Hoplop- ja Huimala-synttäreitä, leffasynttäreitä ja ties mitä. Ne ovat aika uusi ilmiö, hän kertoo.

Seikkailupuistosynttäreissä on oma viehätyksensä. Tarjoilut saa valmiina, ja kymmenien lasten tuottama sotku jää muiden siivottavaksi.

– Siinä on myös statusasia. Mitä hienompaan paikkaan pääsee, sitä enemmän kaverit tykkäävät, Jasmine sanoo.

Hänen koulunsa vanhempainilloissa on laadittu säännöt siitä, miten lapsia kutsutaan synttärijuhliin.

– Synttäreille kutsutaan joko koko luokka tai kaikki oman sukupuolen edustajat. Jos ei halua kutsua montaa, voi valita 2–3 hyvää kaveria. Tiedän kyllä sellaisia luokkia ja kouluja, joissa iso ongelma on se, että 1–2 lasta jää aina ulkopuolelle. Heitä ei kutsuta ikinä.

Juhliin ei voi mennä, koska lahjaan ei ole varaa

Lahjat ovat ala-asteikäiselle vielä tärkeitä. Joillekin synttärijuhlien tärkein asia on nimenomaan se, kuka toi millaisenkin lahjan.

– Olen kuullut keskustelun, joka meni näin: häntä me emme kutsu, ei kukaan meidän luokkalaisista, koska hän tuo niin lapsellisia ja halpoja lahjoja, Jasmine kuvaa.

"Lapsellisen" ja "halvan" määrittää se, mitkä lelut tai asiat ovat juuri nyt suosiossa.  

– Tässä nimenomaisessa luokassa oli kyse Littlest Pet Shop -keräilyhahmoista, ja tämä kyseinen lapsi toi jotakin muuta, jotakin, mikä olisi ollut vähän nuoremmalle parempi lahja.

Littlest Pet Shop -hahmo, 4,99 euroa, kympillä kolme.

Littlest Pet Shop -Pawsabilities -setti, 9,95 euroa.

Littlest Pet Shop Fun Park -tyylisetti, 52,99 euroa.

Littlest Pet Shop Sundae Sparkle -pakkaus, alennuksella 19,99 euroa. Normaalihinta? 70 euroa.

Vaikka vanhempi ei odottaisikaan lahjaksi sitä suurinta ja hienointa lelua, lapsi voi toivoa toisin. Hittilahjojen ostaminen lahjaksi on ongelmallista – ne kun ovat usein hintavia.

– Se on hyvin suuri ongelma. Olen henkilökohtaisesti törmännyt sellaisiin perheisiin, joissa vanhemmat ovat lapselleen sanoneet, ettei hän voi mennä juhliin, koska lahjaan ei ole varaa, Jasmine kuvaa.

Jasminen mielestä olisi tärkeää, että lahja- ja juhla-asioista sovittaisiin etukäteen esimerkiksi vanhempainillassa.

– Mikä olisi sellainen summa, että kaikki perheet pystyisivät siihen? Mielestäni parempi olisi, että sovitaan, että jokainen perhe antaa 1–2 euroa ja synttärisankarin vanhemmilta kysytään, mitä tällaisella summalla voisi hankkia lapselle. Se olisi yhteinen ja mieluinen lahja. Ensinnäkin perhe saisi sellaista, mitä oikeasti haluaa tai tarvitsee, ja syntyisi yhteishenki: me hankimme yhdessä kaverille tämän lahjan. Se olisi aika täydellinen ratkaisu, hän kuvaa.

– Tai sitten sovitaan, että kerätään tämä summa, ostetaan sillä makkaraa ja käydään vaikkapa Nuuksiossa grillaamassa.

Makkaraa ja grillaamista? Eikö se ole nykylapselle jo liian... epäcoolia, tylsää?

– Ei mielestäni. Tällainen ekohenkisyys on onneksi taas vähän nousussa. Jos tarpeeksi moni ryhtyisi tekemään tällaista, tuntuu, että siitä tulisi nopeasti coolia, että tehdään yhdessä jotain, Jasmine sanoo.

– Todella monessa perheessä aika on todella kortilla ja harvemmin päästään tekemään mitään yhdessä. Se voisi siltäkin kannalta olla kivaa: kaikki oppilaat lähtisivät perheineen mukaan. Kahdellakympillä saa jokaiselle jo yhden makkaran. Taloyhtiönkin pihaan voi päästä grillaamaan. On myös ilmaisia museoita.

"Jotkut eivät välitä, kunhan omalla lapsella on keskiverto-hyvä lahja"

Myös vanhemmille on Jasminen mukaan selvää, että syntymäpäiviä kilpavarustellaan. Järkyttävintä lienee se, etteivät kaikki välitä.

– Ikävä kyllä jotkut eivät oikein välitä siitä niin kauan kuin omalla lapsella on keskiverto-hyvä lahja. Ettei heidän lapsensa ole se, ketä ei kutsuta ja kenen lahjaa mollataan. Ratkaisu olisi yhteisestä halusta kiinni: päätettäisiin, että kaikki lapset ovat yhtä tärkeitä, ja että jokainen pääsee mukaan.

Asiasta pitäisi puhua paitsi kotona, myös koulussa. Näin säästyttäisiin tulevaisuuden murheilta.

– Tiedän henkilökohtaisesti monta lasta, joille on tästä jäänyt ihan vuosien traumat: olin aina se, jota ei kutsuttu, olin aina se, jolla oli huonoin lahja. Jos on aina sama lapsi, jolla on mollattu lahja, lapsi ei lopulta enää menekään juhliin. Nyt on kuitenkin kyse synttäreistä. Niiden pitäisi olla kaikille mukava ja ihana tapahtuma.

Jos oman lapsen lahja on "se huonoin", lohduttaminen on vaikeaa. Kavereiden sanat satuttivat jo, sanoi oma äiti tai isä mitä vain.

– Kun lahja on annettu ja sitä on tarpeeksi mollattu, siihen on vaikeaa kenenkään mennä sanomaan, että "oli se ihan hyvä lahja". Ei se siinä tilanteessa paljoa auta. Kun tilanne on ohi, se on ohi. Lohduttamisen pitäisi tapahtua melkein siellä juhlissa, mutta jos siellä rupeaa lahjaa kehumaan, ei sekään ikävä kyllä ihan toimi.

Lahjaraha otetaan vaikka maitorahasta

Helpointahan olisi antaa periksi. Alistua kiristykseen. Olla kuin se koulukiusattu, joka vaihtaa pukeutumistyyliään, koska haluaa piinan loppuvan.

– Ikävä kyllä jotkut perheet sortuvat siihen. Kyllä jokainen tietää, ettei tätä kohtaloa toivoisi omalle lapselleen mistään hinnasta.  Otetaan raha vaikka maitorahasta tai muusta. Sitä tingitään mieluummin ruoasta yksi viikko, että saadaan parempi lahja, Jasmine sanoo.

– Kyse ei ole meidän koulustamme, mutta tiedän tapauksia, joissa vanhemmat kääntävät senttejä saadakseen lahjan ostettua. Juhlia saattaa olla vuodessa kymmenet, siinä on jo iso summa yhteensä. Samaan luokkaan saattaa sattua varakkaita ja todella vähävaraisia lapsia.

Oikeanlaisen ja tarpeeksi hyvän lahjan ostaminen vie huomion tärkeimmältä asialta – siltä, että juhlat ovat yhdessäoloa varten.

– Tärkeintä lastenjuhlissa olisi, että kaverit ja ystävät saavat olla yhdessä, tehdä jotakin, syödä vähän, herkutella. Yhdessäolon pitäisi olla se pointti. Ei sillä pitäisi olla niin hirveästi väliä, mitä sinne tuodaan, vai tuodaanko mitään, ja kenellä on parhaat tuotavat. Sen pitäisi olla aivan yhdentekevää, Jasmine sanoo.

– Kutsuthan järjestetään siksi, että lapsi on syntynyt tähän maailmaan. Häntä siinä juhlitaan, eikä niitä lahjoja. Vaikka kävisi vain metsäretkellä ja ottaisi muumikeksejä mukaan.


*haastateltavan nimi on muutettu.

Mitä opettajille kannattaa ostaa? Katso:


Haluatko kertoa meille aiheeseen liittyvän tarinasi? Täytä lomake:

Mitä tarinasi koskee?

Yhteystiedot

Täytäthän tietosi kaikkiin kenttiin

Tarvitsetko sähköpostiosoitteen? Hanki Luukku.com-osoite!


Hintatiedot: Br-lelut.fiPrisma.fi

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme