Mainos

Suomalaisopettaja paljastaa, mitkä asiat pilaavat vähävaraisten lasten joulun: "He eivät tiedä paremmasta"

Luokanopettaja Maarit Korhosen mielestä köyhyys ei pilaa lapsen joulua. Sen sijaan alkoholi ja riidat voivat tehdä lapsen joulumuistoista mustia.

Kymmeniä vuosia luokanopettajana toiminut Maarit Korhonen on aiemmin ilmaissut huolensa vähävaraisten lasten kesäloman vietosta. Mutta miten sujuu vähävaraisten lasten joululoma?

– Minun mielestäni köyhyys ei ole se joulun suurin ongelma, vaan alkoholi, aikuisten riidat ja vakavasti mielenterveysongelmaiset vanhemmat. Ne ovat ne asiat, jotka lapsen joulun pilaavat, Korhonen toteaa.

Voivatko erilaiset lahjamäärät aiheuttaa kuitenkin pahastumisen tunteita oppilaiden keskuudessa?

– En ole koskaan kuullut, että lapset vertailisivat lahjojaan. Se ei ole se ongelma. Rahan määrä ei ole se ongelman ydin.

"Lapset eivät tiedä paremmasta"

Usein kyseenalaistetaan se, miksei koulussa ole huomattu, että joku lapsista voi huonosti. Mutta erottaako opettaja oikeasti oppilaiden joukosta ne lapset, joiden kotona on vaikeampaa?

– Jos luokanopettaja tekee useamman vuoden töitä, niin kyllähän sen perheen tilanteen jollain tapaa näkee lapsen vaatetuksesta tai varustuksesta. Mutta olen kyllä huomannut, että olitpa sitten millä alueella töissä tahansa, niin kyllä sinne kerääntyy samanlaisen varallisuusasteen ihmisiä. Jos vaikka verrataan lasten saamia joululahjoja, niin ne ovat hyvin samankaltaisia aina samalla alueella. Ja kun nämä lapset kertovat tarinoita joulustaan, niin hyvin samantyyppisiä asioita perheissä on tehty, Korhonen sanoo.

Luokanopettaja huomauttaa, että hyvin varakkailla alueilla lahjojen tasot ovat myös ihan eri luokkaa. Joululomalla saatetaan lähteä reissuun Havaijille, Malediiveille ja Australiaan, kun vähävaraisemmalla alueella saatetaan mennä korkeintaan jouluristeilylle.

– Mutta sitä en pysty sanomaan, että kummalla alueella joulu on onnellisempi.

"Menin kauppaan, ostin ruokaa, tein ruokaa"

Luokanopettajana vähävaraisemmalla alueella toimiva Korhonen pyytää usein joululoman jälkeen kouluun palanneita lapsia kirjoittamaan tarinan joulustaan. Aina opettajan luettavaksi ei tule mukavia tarinoita lahjakasoista ja lämpimästä tunnelmasta.


Maarit Korhonen valittiin Vuoden luokanopettajaksi tänä vuonna. Korhonen on toiminut luokanopettajana 33 vuotta ja puhunut paljon koulujärjestelmän muutoksen puolesta.

– Ehkä karsein tarina oli sellainen, kun yksi oppilas kirjoitti kolme lausetta: ”Menin kauppaan. Ostin ruokaa. Tein ruokaa.” Tiesin, että kyseessä oli ongelmataustainen lapsi, niin kyselin vähän lisää. Mitä ruokaa hän osti? Kalapuikkoja. Mitä hän teki niillä? No, hän paistoi ne. Että sellainen joulutarina. Siitä tuli heti sellainen olo, että ei tainnut mennä ihan putkeen tämä joulu, Korhonen muistelee.

Myös toinen korvaan ikävästi kalskahtava tarina muistuu opettajan mieleen.

– Olen kerran vieraillut lapsen kotona toukokuussa ja siellä oli ruskea kuusi vielä olohuoneessa. 

Kynnys lastensuojeluilmoitukseen matala

Korhosen mukaan lapset ovat todella lojaaleja, eivätkä helposti kerro opettajalle pieleen menneestä joulustaan tai pieneksi jääneestä lahjasaalistaan.

– Eiväthän he kirjoita, että meillä riideltiin kauheasti, vaan se tulee ilmi sitten jossain muussa yhteydessä. Mutta alkoholi ja riidat ovat ne, jotka lapsia eniten harmittavat. Tärkeintä olisi, että jouluun liittyy jotain kivaa, oli se sitten vanhempien kanssa vietetty yhteinen aika, tai se, ettei ainakaan tarvitse pelätä, kuka alkaa juomaan ja riitelemään, hän summaa.

– Harvoin kuulee mitään ihan kamalaa, hän kuitenkin toteaa.

Korhosen mukaan köyhyys ei joulun kohdalla näy niin selvästi kuin kesälomalla, jolloin rahan puuttumisen huomaa siinä, onko loman ajaksi mitään tekemistä. Jouluna vanhemmat yleensä tajuavat opettajan mukaan sen, että on joulu ja lapselle kuuluu ostaa lahjoja.

– Jos lapsi kertoo saaneensa kaksi pakettia, en minä sitä kaivele, että miksi vain kaksi. Mutta jos hän ei mainitsekaan lahjoja ja kertoo vain, että kävi kaupassa ja kävi hakemassa ruokaa, niin silloin tulee sellainen olo, että voisi kysellä enemmän. Koska voihan olla, että lapsi muistaa vain yhden hetken ja kysellessä hän kertoo sitten lahjoista ja muista.

Kuinka herkästi opettajat sitten tekevät oppilaista lastensuojeluilmoituksia? Pelkän kouluaineen perustella ei voi ilmoitusta tehdä, sillä lapsi saattaa kertoa vain osatotuuden tai värittää todellisuutta.

– Jos lapsi kertoo tarinan itse minulle, niin sitten kyllä tehdään lastensuojeluilmoitus. Kynnyksen pitäisi olla tosi matala. Lakihan sanoo, että ilmoitus pitää tehdä, jos on huoli lapsesta, niin eihän sitä kynnystä enää matalammaksi saakaan, Korhonen huomauttaa.

"Lapset eivät tiedä paremmasta"

Entä lapset; ymmärtävätkö he, jos luokkatoverilla menee huonommin kotonaan? 

– Yllättävän vähän lapset tuntuvat ymmärtävän sellaisesta. Ihan äärimmäisissä tapauksissa lapset tajuavat, jos toisen kotona on jotain todella poikkeuksellista meneillään, Korhonen arvelee.

Näkyykö ongelmaperheiden lapsissa lähestyvän joulun tuoma ahdistus?

– Mielestäni ei näy. Lapset ovat lapsia. He eivät tavallaan tiedä paremmasta. Eiväthän he tiedä, että jollain toisella lapsella on kotona erilaista kuin hänellä. Lapset luulevat, että heidän joulunsa on sellainen kuin sen kuuluukin olla.  

Korhonen on itse toiminut luokanopettajana 33 vuotta. Jäävätkö oppilaiden tarinat vaivaamaan häntä itseään?

– Totta kai ne jäävät. Jos kuulee minkä tahansa tarinan, joka on vähän kyseenalainen, niin kyllähän lasta alkaa silloin seurata hieman tarkemmin, ja kuulostelemaan, tuleeko samanlaisia tarinoita enemmänkin.

Tuleeko eteen tilanteita, joissa lapsen tulevasta joulusta joutuu etukäteen huolehtimaan?

– Nuorempana olin enemmän huolissani. Nykyään totean tilanteen, ja ymmärrän, etten sille mitään voi. Teen tietysti lastensuojeluilmoituksen, jos on huolenaihetta, mutta en voi huolehtia jatkuvasti. Siitä ei tulisi mitään.

"Jos olisi eurokin rahaa..."

Köyhyys ei ehkä ole lasten ongelmista suurin, mutta se voi aiheuttaa huolta jo perheen pienimmille.

– 1.–3.-luokkalaiset kertovat avoimesti, onko perheellä rahaa, vaikka se on asia, josta lapsen ei mielestäni pitäisi joutua huolehtimaan. Kerran yksi lapsi totesi luokassa, että "jos meillä olisi eurokin rahaa kotona, niin..." – kyllä siinä päät kääntyivät, Korhonen muistelee.

Vähävaraisuus on aihe, jonka kanssa tulee olla hienotunteinen lasten kanssa puhuttaessa, mutta aikuisille Korhonen kertoo puhuvansa raha-asioista suoremmin.

– Vanhemmille sanon suoraan, että lapsi kantaa nyt hirveää taakkaa perheen rahatilanteesta, ja kysyn, olisiko mahdollista, ettei siitä puhuttaisi lapsen kuullen. Vanhemmat ovat suhtautuneet pyyntöön hyvin, ja myöntäneet, että lapselle on tosiaan kerrottu kaikki toimeentulotuista ja lapsilisistä lähtien.

"Mielenterveysongelmat ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet "

Onko tilanne muuttunut opettajan näkökulmasta katsottuna yli kolmenkymmenen vuoden aikana?

– Joulu on yksi harvoista asioista, joka on pysynyt samanlaisena. Edelleen lapset kirjoittavat samanlaisia asioita, kuten, että ”käytiin mummon ja papan haudalla”. Joulukirkko on ehkä sellainen asia, joka on poistunut, mutta kynttilöitä viedään haudoille, joulupukki tulee, käydään sukulaisilla. Kyllä jouluun kuitenkin panostetaan, kun tiedetään, että se on sellainen lasten juhla. Kun lapset kirjoittavat, mitä ovat saaneet lahjaksi, niin kaikki ovat saaneet enemmän tai vähemmän.

– Se, mikä on kyllä muuttunut tässä 30 vuoden aikana on se, että näitä vakavasti mielenterveysongelmaisia on yhtäkkiä tullut todella paljon, Korhonen arvioi.

Opettajan mukaan pahin kuviteltavissa tilanne onkin se, että perheeseen kuuluu vain yksi, vakavasti mielenterveysongelmainen huoltaja ja yksi lapsi.

– Se on pahin tilanne siksi, ettei lapsella ole edes sisaruksia, joihin turvata, vaan sen sijaan hän on kotona yksin sen yhden aikuisen kanssa. Tällaiset mielenterveysongelmat ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet vuosikymmenten aikana. Erään tutkimuksen mukaan 60 prosenttia näistä lapsista sairastuu itse 25 ikävuoteen mennessä. Voisikohan sille asialle tehdä jotain? Korhonen huokaa.

Video: Maarit Korhonen kävi toukokuussa Huomenta Suomessa puhumassa köyhien lasten kesälomasta.

Uusimmat: Lifestyle

Lapset

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.