Mainos
Mainos

Pekka Puska: suomalainen terveydenhoito on keskinkertaista

Kansalaiset arvostavat suomalaista terveydenhuoltoa ja toivovat sen tukea. Siitä huolimatta, että meillä on erittäin korkeatasoinen ammattihenkilöstö, viime vuosien kehitys on kuitenkin tuonut suuria haasteita. Suomalaista terveydenhuoltoa voidaankin länsieurooppalaisessa vertailussa pitää enää vain keskinkertaisena. Ongelmat ovatkin rakenteissa ja voimavaroissa, THL:n pääjohtaja Pekka Puska muistuttaa Valtakunnallisilla terveyskeskuspäivillä.

Puskan mukaan erityisen suuri huoli on perusterveydenhuollossa. Kansanterveyslain mukana 1970-luvulta alkaen luotu terveyskeskusjärjestelmä on rapautumassa ja kaipaa kiireistä kohennusta. Ellei meillä ole hyvin toimivaa perusterveydenhuoltoa, sairaaloiden jonot eivät lopu. Sitä paitsi perusterveydenhuolto on terveydenhuollossa avainasemassa kansantautiemme ehkäisyn toteuttamisessa.

– Terveyskeskusten ongelmia kuvaa tieto, että noin 80 prosenttia suomalaisista asuu sellaisen terveyskeskuksen alueella, jossa aikaa lääkärille joutuu odottamaan yli kaksi viikkoa. Se on kestämätön tilanne, Puska toteaa. Hänen mukaansa terveyskeskukset uhkaavat työterveyshuollon ja yksityislääkäriasemien rinnalla jäädä ”toisen luokan” terveyspalveluiksi. Eriarvoisuus palvelusten saannissa ja laadussa lisääntyy, samalla kun julkinen sairausvakuutus painottuu hyvin selvästi paremmin toimeentulevien ja terveempien ihmisten terveyspalvelujen tukemiseen.

Näin THL haluaa parantaa terveyskeskusten toimintaa:

  • Terveydenhuollon järjestämistä ja rahoitusta koskevassa uudistuksessa tarvitaan kiireesti päätös ja liikkeellelähtö. Vain riittävän suurella väestöpohjalla ja yhtenäisellä rahoituksella voidaan maan kaikissa osissa saada turvattua ammattihenkilöt ja järjestettyä toimivat terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalvelut.
  • Terveydenhuollon kokonaisrahoituksessa tulee tasapainoa siirtää takaisin perusterveydenhuollon suuntaan. Tavoitteena tulisi olla, että terveydenhuollon voimavaroista, ja esimerkiksi lääkärin viroista puolet olisi perusterveydenhuollossa ja puolet erikoissairaanhoidossa.
  • Terveyskeskusten toiminnan järjestelyä tulisi kehittää niin, että kroonisten kansantautien ja niiden riskitekijöiden hoito perustuisi sovittuihin näyttöön pohjautuviin ja moniammatillisiin ohjelmiin, joita tuettaisiin tehokkailla it-järjestelmillä.
  • "Keikkalääkäreistä" ja hoidon ostopalveluista tulisi mahdollisimman paljon luopua ja pohjata toiminta pysyvään omaan henkilöstöön, jonka työskentelyolosuhteita tulisi parantaa joustavilla järjestelyillä ja turhan byrokratian vähentämisellä.
  • Tulevan potilaspaineen vähentämiseksi tulisi kansantautien ehkäisyyn panostaa enemmän vähentämällä niiden keskeisiä riskitekijöitä systemaattisilla toimilla ja vahvistamalla lasten ja nuorten terveydenhoitoa neuvoloissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Tätä asiaa tulisi valtiovallan tukea yleisellä terveyspolitiikalla, joka koskisi erityisesti tupakkaa, alkoholia, ravintoa ja liikuntaa sekä lasten ja perheiden terveyteen vaikuttavia tekijöitä.

(MTV3)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme