Mainos
Mainos

Peruna saapui inkojen vuorilta

Vaikka kuluttajaliiton Riitta Tainio usuttaa suomalaisia syömään enemmän perunaa, hän ei turvaudu yhtä voimalliseen painostukseen kuin Preussin kuningas Frederik aikanaan. Frederik pakotti viljelemään perunaa nenän ja korvien leikkaamisen uhalla. Perunan tie eurooppalaiseen ruokapöytään on ollut muutenkin mielenkiintoinen. Maailman neljänneksi tärkein ihmisravinnoksi käytettävä viljelykasvi on peräisin Etelä- ja Keski-Amerikasta. Sen kehtona pidetään inkojen tyyssijaa, Andien vuoristoa.

-Andien rinteet nousevat jyrkästi, joten pienillä etäisyyksillä on noin neljän kilometrin korkeuserot. Sieltä löytyy monia erilaisia viljelysoloja, joihin sopi myös viileiden olojen kasvi peruna, kronikoi professori Jari Valkonen Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitokselta.

Andeilla perunan käsittely on ollut täältä katsoen erikoista. Pottujen annettiin - ja annetaan yhä - jäätyä rinteellä yön kylmyydessä, minkä jälkeen niistä poljetaan kuoret irti jaloilla. Sitten perunat jätetään päivän kuumuuteen, ja yön pakkaskäsittely toistetaan jälleen. Lopulta perunasta tulee erittäin huokoinen ja kevyt, jolloin se säilyy hyvin. -Kun siihen käyttövaiheessa lisätään vettä, saadaan perunamuusin tapaista ruokaa, Valkonen kertoo.

Konkistadorien tuomisia

Nykyperuna polveutuu kuitenkin tarkkaan ottaen perunan toisesta alalajista. Nykypotun juuret johtavat Chilen rannikolle. Atlantin tälle puolelle perunan toivat valloituksiltaan palaavat espanjalaiset konkistadorit. Jo 1560-luvulla perunaa viljeltiin Kanarian saarilla. -Aluksi sitä pidettiin tryffelin kaltaisena omituisuutena. Perunan tyyppistä kasvia ei ollut nähty ennen Euroopassa. Tulokkaan suosiota avitti se, että eräiden perunalajien kukinnot olivat koristekasvimaisen upeita.

-Esimerkiksi Ranskassa kuninkaalliset pitivät perunaa koristekasvina. Siitä tuli Ranskassa myös suosittu viljelykasvi. Pohjoismaissa perunasta on löydetty ensimmäinen kirjoitus vuodelta 1725. Suomessa peruna löysi sillanpääaseman Inkoon Fagervikin kartanosta, mutta läpimurron se teki Pommerin sodasta palaavien sotilaiden mukana 1760-luvulla.

Perunan historia Euroopassa ei ole ollut pelkkää myötämäkeä. 1840-luvulla koettiin suuri katastrofi, kun perunarutto tuhosi monta satoa. Tuolloin kuoli nälkään esimerkiksi Irlannissa 1,5 miljoonaa ihmistä. Peruna on kuitenkin osoittanut sitkeytensä. Potturuttoa ja muita vitsauksia vastaan on kamppailtu onnistuneesti risteyttämällä ruokalajikkeita villiperunaan.

Oikein valmistettu peruna on terveellinen ape

Ruotsissa paljastunut tieto ranskalaisten perunoiden akryyliamidi-myrkystä on asiantuntijoiden mukaan johtanut ylilyönteihin uutisoinnissa. Oikein valmistettuna peruna on terveellistä ruokaa, korostivat Helsingissä perjantaina kokoontuneet perunaseminaarin osallistujat.

-Peruna on hyvä kuidun ja C-vitamiinin lähde. Eikä ole mikään pakko syödä chipsejä ja ranskalaisia perunoita, painotti Suomen kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Riitta Tainio. Ja vaikka olisikin chipsien tai ranskalaisten ystävä, ei ole syytä heittää perunaa pesuveden mukana. Akryyliamidin pitoisuuksia on mahdollista vähentää huomattavasti laskemalla valmistuksen lämpötilaa sekä valitsemalla sopivia pottulajikkeita ja viljelystapoja.

Peruna on ruokavaliomme maistuva kulmakivi

Kulutuksen laskusta huolimatta peruna on edelleen suomalaisen ruokavalion kulmakivi. Onhan kyseessä hyvänmakuinen ja edullinen elintarvike, josta saa esimerkiksi kuituja ja C-vitamiinia. Tällä hetkellä suomalainen syö vuodessa 60 kiloa perunoita, kun esimerkiksi ruotsalainen popsii perunoita vuodessa 80 kilon verran. Irlannissa kulutus on vuodessa 160 kiloa henkeä kohti.

Riitta Tainio uskoo perunan valoisaan tulevaisuuteen, vaikka haasteita riittää. Perunan kulutuksen kannalta kriittisiä kuluttajaryhmiä ovat pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret, koulutetut naiset sekä lapset ja nuoret. Nuoret naiset ovat niitä, joiden mukana ruokamuoti- ja kulttuuri leviävät muualle Suomeen. Ongelma perunan kannalta on se, että tämä ryhmä ei sitä liiemmin syö. Lasten ja nuorten suosikkiruuat puolestaan ovat yhä enenevässä määrin sellaisia, että niiden kanssa ei enää syödä perunaa. Ruokailu välipalaistuu eli nuori polvi söisi mieluiten esimerkiksi pitsaa ja hampurilaisia.

Monelle suomalaiselle uudet perunat ja silli ovat yksi kesän juhlahetkistä. Tainion mukaan silli on kuitenkin uhanalainen ruokalaji. Kun silli katoaa lautasilta, mukana menee myös peruna.

(MTV3-STT-Finfood)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme