Mainos
Mainos

Piharemontti ja jätehuolto taloyhtiössä

Piharemontti kannattaa ajoittaa oikein. Myös jätehuolto on osa pihan toiminnallisuutta.


Suomalaiset panostavat pihojen ja puutarhojen kunnostamiseen yhä enemmän aikaa ja rahaa – keskimäärin 500 euroa vuodessa kotitaloutta kohden. Kukoistavat piha-alueet liitetään yleensä pientaloasumiseen, mutta myös taloyhtiöissä on alettu yhä yleisemmin tiedostaa piha-alueiden merkitys viihtyisän asumisen elementtinä. Käynnissä oleva vihervuosi pyrkii osaltaan innostamaan myös taloyhtiöitä piha-alueiden kunnostamiseen.

Kun piharemonttia aletaan kaavailla, ensimmäinen asia on selvittää asukkailta, mitä he pihalta haluavat, korostaa järjestöpäällikkö Timo Tossavainen Suomen Kiinteistöliitosta:

– Tärkeintä on lähteä liikkeelle kartoittamalla talon asukkaiden mielipiteet. Se voidaan tehdä esimerkiksi asukaskyselyllä tai järjestämällä epämuodollinen asukasilta, jossa pohditaan yhdessä, mitä omalta pihalta oikein haluttaisiin. Tahdotaanko näyttävä koristepiha vai käyttöpiha, jossa voi olla vapaasti?

Kun on päätetty, minkälainen piha halutaan, pihan parannukseen on syytä ottaa heti alussa apuun alan ammattilainen. Hänestä on apua tasapainoisen kokonaisuuden suunnittelussa, jossa otetaan huomioon kulkureitit, esteettömyys ja valaistus. Pihan on myös oltava käyttökunnossa ympäri vuoden: siellä on oltava paikka lumen kokoamiselle ja liukkauden torjunta on otettava huomioon. Pihaa hoidetaan koneilla, ammattisuunnittelija tietää myös niiden työleveydet ja kääntösäteet.

Kärsivällisyydellä voi säästää paljon kustannuksissa.

– Hankkeen suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Jos haluaa keväällä tehtävän remontin, jonka seurauksena on juhannukseksi valmis, vihertävä piha, niin kallista jälkeä siitä tulee. Jos taloyhtiö antaa urakoitsijalle enemmän aikaa, hankkeen voi saada toteutettua edullisemmin, Tossavainen muistuttaa.

Piharemontti tai pihan perusparannus onnistuu parhaiten silloin, kun se on kytketty taloyhtiön pitkän tähtäimen korjausohjelmaan. Tarkkaan mietityllä ajoituksella voidaan saada myös selvää säästöä.

– Pihaa ei kannata korjata siinä vaiheessa, kun esimerkiksi kahden vuoden kuluttua on tiedossa joko viemäriremontti, jonka takia se joudutaan uudelleen repimään auki tai iso julkisivukorjaus, jolloin se tulee täyteen työkoneita ja tavaraa. Silloin on järkevintä odottaa pihan uudistamisen kanssa vielä muutama vuosi. On jätettävä viimeiseksi se korjaus, jonka on pysyttävä sen jälkeen kunnossa.

Jätehuolto on iso osa kunnon piharemonttia

Taloyhtiön pihan toiminnallisessa suunnittelussa on jätetiloilla ja niiden sijoittelulla iso merkitys.

– Kiinteistön omistajan tulee huolehtia kiinteistön jätehuollon järjestämisestä ja tehdä sitä varten tarvittavat tilat ja rakennelmat, sanoo Suomen Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen.

– Myös yhteisjärjestely kiinteistönomistajien välillä on mahdollinen. Silloin useilla taloyhtiöillä on yhteinen jätekatos tai jäterakennelma.

Yleiset jätehuoltomääräykset vaihtelevat kunnittain ja kiinteistön tulee järjestää jätteenkuljetus joko kunnan järjestämänä tai sopimusperusteisesti. Kiinteistön tulee järjestää keräysvälineet ja huolehtia siitä, että jätteenkuljetus hoidetaan.

Jäteastioiden sijoituksesta piha-alueelle on myös olemassa omat sääntönsä. Tyhjentäjän kannalta on tärkeää, että ne on sijoitettu lähelle ajotietä. Keräysmatka vaikuttaa myös tyhjennyksen hintaan. Jätteenkeräyskatokset on sijoitettava luonnollisten kulkureittien varrelle siten, että jokaisella asukkaalla on kohtuullinen matka kuljettaa kotitalousjätteitä. Sijoittelussa on myös otettava huomioon paloturvallisuus ja huoneistojen sisäilma – jätekatos ei saisi olla alle kahdeksan metrin päässä ilmanvaihtoaukoista.

Määräyksissä on säännöksiä myös lajittelusta. Sekajätteen keräämiselle pitää aina olla keräilyvälineet, mutta esimerkiksi biojätteen tai keräyskartongin osalta merkitystä on sillä, kuinka monta asuinhuoneistoa kiinteistössä on. Lajittelua koskevat määräykset vaihtelevat jonkin verran kunnittain ja niiden soveltamiseen vaikuttaa myös se, missä määrin kiinteistössä on liiketiloja. Taloyhtiössä pitää joka tapauksessa olla selkeät ja havainnolliset ohjeet lajittelulle. Asukkaille on lisäksi hyvä kertoa se, missä ovat lähimmät keräyspisteet lasille ja metallille sekä missä on lähin talteenottopaikka ongelmajätteille.

Lajitteluvaatimukset pääkaupunkiseudulla

Biojäte: jos asuinkiinteistöllä on vähintään 10 huoneistoa tai jos muulla kiinteistöllä syntyy biojätettä yli 50 kiloa viikossa.

Keräyskartonki: jos asuinkiinteistöllä on vähintään 20 huoneistoa tai jos muulla kuin asuinkiinteistöllä syntyy keräyskartonkia yli 50 kiloa viikossa.

Paperi: paperia ei saa laittaa sekajätteen joukkoon, joten se on lajiteltava taloyhtiössä.

Jätteiden huolellinen lajittelu on järkevää monesta syystä. Sen ansiosta säästyy paitsi luonnonvaroja myös selvää rahaa. Sekajäte tulee taloyhtiölle aina kalliimmaksi kuin oikein lajiteltu jäte.

Lisätietoa:

(JKA 23.5.2008)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme