Mainos
Mainos

Piileekö kodissasi jälkipolville jääviä aarteita? Asiantuntija: ”Yksinkertaisuus ja simppelit linjat purevat suomalaisiin”

Lähes jokaisen suomalaisen kodista löytyy kotimaista designia – arjen klassikkoja, jotka säilyvät sukupolvelta toiselle. Harvoin ajattelemmekaan, että moni modernina pitämämme esine on itse asiassa suunnittelua jopa vuosikymmenien takaa.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut

Suomalaiset rakastavat yksinkertaisia linjoja ja laadukasta suunnittelua. Monen kodin katosta roikkuu Lokki-valaisin, aamukahvi nautitaan Teema-mukista ja lasinen Aalto-maljakko koristaa sohvapöytää.

Kenties arkisinta designia löytyy keittiönkaapeistamme: astiastot edustavat käyttöesineitä, joiden laadukkuuteen ollaan valmiita panostamaan. Parhaimmillaan kauniit astiastot säilyvät sukupolvelta toiselle arvonsa säilyttäen.

Kun nyt kurkistaa suomalaisten koteihin, löytyy arjen designia nuorenkin polven kodeista todennäköisesti enemmän kuin koskaan ennen. Suomalaisen työn liiton tutkimuksen mukaan lähes kaikilla suomalaisilla on kotimaista designia kodeissaan.

Mutta mitkä aikamme design-tuotteet tulevat säilyttämään arvonsa vielä lastenlapsiemmekin aikaan?

– Jos tähän hallitsisi vastauksen, niin joku päivä tekisi kyllä hyvin rahaa! toteaa Hagelstamin huutokauppakamarin intendentti Tero Metsärinta.

– Jos palataan ajassa taaksepäin 1950–1960-luvulle ja esitetään sama kysymys, niin tuskin moni osaisi ennustaa, mikä sen ajan tuotteista maksaisi tänä päivänä paljon, Metsärinta pohtii.

Ajanjaksosta puhutaan suomalaisen designin kulta-aikana, jolloin syntyi useita nykypäivän klassikkoja. Yki Nummen Lokki-valaisin on vuodelta 1960, mutta roikkuu edelleen monen parikymppisenkin ensiasunnon katosta. Iittalan kestosuosikki, Kaj Franckin Teema-astiasto, edustaa puolestaan suunnittelua 1940-luvulta. Astiasto otettiin tuotantoon kuitenkin vasta vuonna 1953 Kilta-nimellä. Alavr Aallon Aalto-maljakko on jo vuodelta 1936!

Mikä tekee design-esineestä klassikon?

Klassikkoja on siis suorastaan mahdoton ennustaa, mutta toisaalta monia aikamme klassikoita yhdistävät tietyt piirteet.

– Klassikko syntyy, kun joku tekee jotain omaleimaista, tekee jotain ensin ja tekee jotain selkeästi tunnistettavaa. Suomalaisiin ja muihin pohjoismaalaisiin purevat yksinkertaisuus ja simppelit linjat. Sellainen design kestää, Metsärinta toteaa.

Esimerkiksi juuri nyt Iittalalle Klaus Haapaniemen suunnittelemaan Taika-astiastoon ei voi olla törmäämättä lähimarketissakaan käydessä. Design jää takuulla mieliimme arjen käyttöesineistä 2000-luvulta, mutta kuinka käy sen arvon?

– Vaikea sanoa, mutta se voi olla sellaista designia, että arvo säilyy.

Laadukkaat valmistusmateriaalit ja korkeatasoinen työnlaatu ovat myös tärkeitä tekijöitä. Kun esine on lähtöjään laadukkaasti tehty, se myös kestää. Niin aikaa kuin katsettakin. 

– Viimeisen 10–15 vuoden aikana on tapahtunut ihmeitä. Esimerkiksi Paavo Tynellin valaisimia ei osattu vielä 1990-luvullakaan arvostaa.

Nyt on toisin: juurikin Tynellin suunnittelema Lumihiutale-kattovalaisin 1940-luvulta on kallein koskaan Suomessa huutokaupattu designvalaisin. Viime kevättalvella valaisimen arvo kohosi 159 000 euroon.

Tutustu Mikkelin Asuntomessujen kävijätutkimukseen ja Paras Talo-, Paras Sisustus- ja Paras Piha -äänestyksen tuloksiin täällä!

Kurkista upeisiin Mikkelin Asuntomessujen koteihin virtuaalisesti täällä!

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme