Mainos
Mainos

Pitääkö potea huonoa omaatuntoa siitä, ettei jaksa valmistaa lapselle ruokaa alusta asti itse? Supermutsi vastaa

Lapsiperhearjen koulima terveydenhoitajaäiti, Supermutsi, vastaa vanhempia askarruttaviin lapsiin, perhe-elämään tai parisuhteeseen liittyviin kysymyksiin ammattitaidolla maalaisjärkeä ja huumoria unohtamatta.

Yllä olevalla videolla Kari Aihisen maistuva kanaruokavinkki!

Kysymys: Pitäisikö tuntea huonoa omaatuntoa siitä, etten aina jaksa tehdä itse ruokaa alusta asti lapselleni? 

Supermutsin vastaus: On ihan hyväksyttävää välillä oikoa, mutta ei koko aikaa. Ihan aina ei vaan jaksa. Törmään usein vastaanotolla lasten vanhempiin, joille on tarpeen kerrata ruuanlaiton perusasioita. Niitä, joita oletamme kaikkien oppineen jo alakouluikäisenä. Käyn heidän kanssaan rohkaisevaa keskustelua siitä, että kyllä itse osaat valmistaa ruokaa ja se lapsi ei tarvitse koko vauvaikää pelkkää samettisen pehmeää valmisruokaa. On paljon edullisempaakin tehdä pikkulasten ruuat itse, koska määrät ovat vielä hyvin pieniä.

Onkohan se sitä uusavuttomuutta? Se ei ole mikään uusi ilmiö, mutta näyttäisi, että jatkuvasti on hyväksyttävämpää ja ihan ok olla osaamatta perustaitoja. Miksi soseuttaa perunoita tai kuoria esimerkiksi kanamunia, koska niitä saa hypermarketeista valmiiksi kuorittuna ja pakattuna, nyt jopa yksittäispakkauksissa. Miksi siis vaivautua?

Lapselle tulee opettaa kotitaloustaitoja. Ne ovat arvokkaita taitoja, joille on taatusti käyttöä jo kotona vanhempien apuna tai viimeistään omilleen muutettaessa. Jos lapselta kysyy arjen kohokohtia, ne ovat useimmiten hyvin simppeleitä, vanhemman kanssa vietettyjä hetkiä. Vanhemmista ehkä tylsiä, mutta lapselle merkityksellisiä.

Jokaisen on hyvä osata yhdessä tekemisen taitoa, ruuanlaittoa sekä ruoan alkuperää. On myös tärkeää opettaa oman käyttäytymisen kautta arvostamaan sitä, mitä lautaselta kulloinkin löytyy. Lapselle ruoka on polttoainetta, ei palkinto tai lohduke.

Itse tehdyssä ruoassa on sekin hyvä puoli, että tiedät tarkalleen, mitä se sisältää. Lisäksi maut ovat prosessoitua ruokaa selkeämpiä. Lapset vieroksuvat ruokaa, jota he eivät tunnista. Voisihan sitä yrittää maailmaa pelastaa muovikrääsältä tältäkin kantilta.

Luin vastikään Vauva-lehdestä (03/18) korvapuustin tuoksuisista hiuslenkeistä. Luinko oikein? Kyllä! Voit myös valita joko donitsin tai macaronsien tuoksuisen kotiäitiviimeistelyn hiuksiisi ja olla näin se pullantuoksuinen äiti, joka olet aina halunnut olla. Missä kohtaa itseltäni loppui äly ja ymmärrys? Ostaako joku näitä oikeasti? Samaan aikaan kauppojen valmisruokahyllyt notkuvat ja vanhemmat oikovat ruuanlaitossa.

Itseasiassa kaikkia vanhempia ei voi osoittaa sormella asiassa, sillä olen huomannut työssäni, että ennemminkin erot osaamistasoissa kasvavat. Osa arvostaa yhdessä tekemisen ja syömisen kulttuuria ja osaa perustaidot, osa taas ei. Välipalakulttuuri paisuu, nopeuden ja helppouden ollessa avainsanoja. Yksinkertaisin asia maailmassa on vääristymässä.

Opettakaa ne kullanmurunne osallistumaan arjen pyöritykseen. Samalla tulee annettua mielekästä tekemistä, joten jatkuvalle kieltämisellekään ei ole enää niin paljon tarvetta. Ja mikä tärkeintä, mitä nopeammin he oppivat laittamaan ruokaa, imuroimaan ja tekemään muita kodin askareita, sen helpommalla pääsee lopulta itse. 

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme