Mainos
Mainos

Pitäisikö lapsen osata lukea ennen kouluun menoa? Liian varhain oppimisessa riskinsä: "Olisi parempi, että lasta opettaisi lukemaan opettaja"

Koulun aloittavista lapsista noin kolmasosa osaa lukea. Siihen ei kannattaisi kuitenkaan pyrkiä kotikonstein: aina varhainen lukemaan oppiminen ei nimittäin ole hyvä asia.

Jyväskylän yliopiston kehitysneuropsykologian Unesco-professori Heikki Lyytinen toteaa, että liian aikainen lukemaan opettelu voi johtaa virheelliseen lopputulokseen. 

– Yksinkertaisuudessaan on kyse siitä, että lukemaan opettelu kannattaa tehdä sellaisena aikana, jolloin lapsi oppii lukemaan vaivatta, sanoo Lyytinen.

Lukemaan oppimisessa on nimittäin hyvin tärkeää säilyttää lapsen kiinnostus koko oppimisen läpi. Jos lapsi opetetaan lukemaan liian aikaisin tai opettelu ei tapahdu lapselle luontevasti tai mielekkäästi, lapsi saattaa kyllästyä herkemmin, eikä niin sanotusti pääse perille eli opi lukemaan.

– Pahin vaihtoehto on, että lapselle tuputetaan lukemiseen opettelua liian varhain, eikä lapsi innostu siitä.

Toinen riski varhaisessa lukemaan oppimisessa koskettaa lapsia, joiden suvussa esiintyy lukihäiriötä. Tällöin lapsi voi oppia lukemaan väärin, jos opettelu ei tapahdu oikein.

Lukihäiriön saa melko hyvin selville havainnoimalla, oppiiko lapsi helposti tuntemaan aakkoset. Esimerkiksi päiväkodin tai esikoulun seinillä olevat aakkoset opitaan tavallisesti vaivattomasti.

– Jos lapsi ei halua tai pysty tallentamaan kirjainten nimiä, ja kouluun mennessä tuntee vain muutaman kirjaimen, voi se olla merkki lukihäiriöstä, sanoo Lyytinen.

– Suurempi ongelma kuin peruslukutaito on kuitenkin se, ettei lukemisesta innostuta eli ei saavuteta riittävän hyvää lukutaitoa.

Hyvän lukutaidon kehittymisen kannalta on välttämätöntä lukea ja lukea paljon.

Lyytisen mukaan ainoa toimiva menettely oppia lukemaan oikein alkaa kirjain-äännevastaavuuden opettelusta, joka etenee tavujen kautta sanojen ja lauseiden lukemiseen.

– Opettajat osaavat käyttää oikeita menetelmiä, maallikot eivät. Olisi parempi, että lasta opettaisi lukemaan opettaja tai sitten Ekapeli-oppimispeli, Lyytinen sanoo.

Toisaalta lapsi voi oppia lukemaan myös aivan itsestään. Tällöin samanlaista väärin oppimisen riskiä ei ole, toteaa Lyytinen. 

"Koulussa jokainen etenee mainiosti omassa tahdissaan"

Ennen ensimmäisen kouluvuoden alkua tuleville ekaluokkalaisille suoritetaan niin kutsuttu kouluuntulotarkastus. Kouluterveydenhuollon piiriin kuuluvassa tarkastuksessa koulunkäyntiin valmistaudutaan vanhemman ja lapsen kanssa yhdessä keskustellen.

Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollon terveydenhoitaja Laura Aittoniemi toteaa kokemuksellaan, että pääosin vanhemmat ymmärtävät, että lukemaan oppiminen on yksi ensimmäisen luokan tavoitteista.

Aittoniemen mukaan vanhempia ei pääsääntöisesti huoleta, osaako lapsi lukea ennen kouluun menoa vai ei. Vanhemmat tuntuvat ymmärtävän, ettei lukemaan oppimisen varhaisuus määrittele lapsen koulumenestystä. Jos lukutaidon puuttuminen tulee puheeksi, vanhempia muistutetaan, ettei taitoa vaadita ennen kouluunmenoa.

Koulumenestyksen kannalta lukutaito tai -taidottomuus ei ole merkittävää vielä ensimmäisten luokka-asteiden kohdalla.

– Monesti kouluissa oppilaat jaetaan luokkarajat ylittäviin lukuryhmiin tasonsa mukaan, joten koulussa jokainen etenee mainiosti omassa tahdissaan. Lukemiseen liittyviä ongelmia tai vaikeuksia ruvetaan havaitsemaan parhaiten yleensä kolmannen luokan alussa, kun tasoerot tasoittuvat ja vaatimukset kovenevat alkuopetuksesta, Aittoniemi kommentoi.

Vanhempien tulisi keskittyä lukemista tärkeämpiin taitoihin

Joitakin vanhempia lukemaan oppiminen kuitenkin huolettaa.

Perhekeskustoiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen kertoo, että Mannerheimin Lastensuojeluliittoon on tullut viime aikoina koulujen alun vuoksi yhteydenottoja, joissa vanhemmat kysyvät neuvoja nimenomaan lukemaan oppimiseen liittyen.

– Vanhemmat pohtivat, että pitäisikö lapsen oppia tai osata lukea jo ennen koulun alkua, Satuli-Kukkonen sanoo.

Lukemaan oppimisen sijaan perhekeskustoiminnan päällikkö kehottaa vanhempia keskittymään lapsen muihin valmiuksiin koulun alkutaipaleen aikana. Lukemisen taitojen sijaan Satuli-Kukkonen pitää tärkeämpänä, että lapsi osaa olla ryhmässä, tulla toimeen muiden kanssa, pystyy olemaan erossa vanhemmistaan ja osaa kulkea koulumatkansa turvallisesti.

– Aikuisen rooli on joko mahdollistaa tai estää oppiminen. Vanhemmat voisivat miettiä, miten vieläkin enemmän rohkaistaan lapsia kiinnostumaan koulunkäynnistä ja olemaan uteliaita oppimaan, Satuli-Kaikkonen muistuttaa.

– Sillä, onko lapsi oppinut lukemaan 4- vai 7-vuotiaana, ei ole asiantuntijoiden mukaan vaikutusta koulunkäyntiin.

Lyytinen komppaa tätä ajatusta: lukutaidon saavuttamisen erot näkyvät lähinnä siinä, että lapsi saattaa verrata itseään muihin, jos luokkatoverit osaavat jo lukea. 

– Se voi tuottaa epämiellyttävän kokemuksen lukemaan opettelusta, mistä pitäisi päästä mahdollisimman pian myös eroon, Lyytinen sanoo.

Lukutaito kehittyy yksilöllisesti

  • Lukemisen hitaus ensimmäisellä luokalla ei ole merkki lukemaan opettelun vaikeudesta.
  • Ekaluokkalaiset osaavat tavallisesti keväällä yhdistää äänteitä ja lukea sanoja.
  • Kokonaisia lauseita opitaan lukemaan eri aikoihin. Toisen lukuvuoden loppuun mennessä lapset yleensä lukevat sanoja tarkasti ja lauseita sujuvasti.
  • Lukemaan opettelussa tärkeää on opiskelun säännöllisyys. Päivittäiset lyhyet harjoitukset kehittävät lukutaitoa merkittävästi.

Jutun lähteinä on käytetty Lukimat.fi-sivustoa sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Terveystarkastuksen esitietolomaketta.

Aiheesta kirjoitti ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

***


Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme