Mainos
Mainos

Putkiremontti taloyhtiössä

Rakennuskantamme ikääntyy vääjäämättä. Todellinen remonttibuumi on nyt alkamassa, kun 1960- ja 70-luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa tulevat eteen suuret peruskorjaukset. Sekä itse korjausprosessia että asukkaiden asenteita on pystyttävä muuttamaan, jotta suureen haasteeseen pystytään vastaamaan.

"On selkeästi osoitettavissa, että kun ongelmiin puututaan ennakoivasti ja oikeaan aikaan, mahdollisuudet vaikuttaa siihen ovat olennaisesti paremmat, kustannukset alhaisemmat ja remontista aiheutuva haitta pienempi," tiivistää rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriöstä. "Keskeinen kipupiste on nimenomaan asukkaiden huomioon ottaminen."

Kuinka sitten päästään tilanteeseen, jossa asukkaat ovat aktiivisesti mukana, ymmärtävät että kysymys on heidän asumisestaan ja omaisuudestaan ja haluavat vaikuttaa niiden hoitoon? Ratkaisevassa asemassa ovat viestintä ja tiedottaminen.

"Asukkaiden kanssa on ehdottomasti toimittava aivan alusta pitäen ja yhteistyön on jatkuttava myös itse korjausten aikana. Useimmat heistä on saatavissa mukaan hyvinkin helposti, mutta se edellyttää kehitystyötä ja sellaisia välineitä, joiden avulla yhteistoiminta sujuu prosessin eri vaiheissa."

Ympäristöministeriö onkin käynnistänyt kehittämisohjelman, jonka tarkoituksena on korjausrakentamisprosessin kehittäminen nimenomaan asukkaan näkökulmasta. Hyvä esimerkki on Helsingin Vuosaaressa käynnistynyt laaja putkiremontti, jossa neljä vuotta kestävän - nyt puoliväliin ehtineen - työn puitteissa korjataan kahdeksan talon kaikki vesijohdot, viemärit ja kylpyhuoneet. Yhtiössä on kaikkiaan 660 asukasta.

Helppoa ei täälläkään ollut saada asukkaat ymmärtämään, mistä oikein on kysymys. Alkuvaiheita kertaa isännöitsijä Teemu Johansson:

"Kyllä asiasta ehdittiin puhua monissa yhtiökokouksissa ja vastustus oli suurta. Vuonna 1997 tehtiin laaja kuntotutkimus, jossa havaittiin putkiremontin olevan edessä ja varsin lyhyen ajan kuluttua."

Silti piti tapahtua useita, isoja vesivahinkoja joiden kustannukset nousivat satoihin tuhansiin markkoihin, ennen kuin päät lopulta kääntyivät.

"Tuotiin esiin tosiasioita ja laskelmia. Ihmiset alkoivat tajuta, että nyt on toimittava tai korjausten hinta nousee hurjaksi."

Päätöksentekoa helpotti varmasti myös se, että yhtiön kellaritiloihin rakennettiin jo suunnitteluvaiheessa mallikylpyhuone, jossa esiteltiin remontin toteutusta ja vaihtoehtoja. Järjestettiin porraskohtaisia asukasiltoja joissa ihmisten piti kertoa, mitä he kylpyhuoneisiinsa haluavat. Materiaalivaihtoehdot olivat esillä mallikylpyhuoneessa, johon oli mahdollisuus tutustua edeltäneellä viikolla kolmena iltana ja kirjata ylösmieleisiään vaihtoehtoja."

Johansson korostaa, kuinka tässä selvästi huomasi isonkin haitan muuttuvan asukkaan mielessä aivan siedettäväksi, kun siitä tiedotettiin kunnolla ja kädestä pitäen. Vastaavasti pienikin kiusa kasvaa asiallisen tiedottamisen puuttuessa aivan sietämättömäksi. Asukkaista noin puolet on asunut asunnoissaan koko remontin ajan, puolet on ollut enemmän tai vähemmän evakossa. Vaihtuvuuteen remontti ei ole vaikuttanut - osasyynä siihen on varmasti aikataulun ja kustannusten pysyminen suunnitelluissa raameissa.

Tekniikkakin on ollut hallussa. Olennaisin asia on kylpyhuoneen sisään rakennettu erityinen asennusseinä, jonka sisällä tuodaan vesijohdot ja viemärit. Tämä soveltuu erityisen hyvin 50- ja 60-luvun taloihin; vanhemmissa voi olla hankalampaa.

Tilaaja, valvoja ja urakoitsija kehittivät yhteistyössä laadunvalvontajärjestelmän, jonka puitteissa suoritetaan jatkuvia tarkastuksia. Niitä tekevät niin asentajat itse - tätä sanotaan "itselleen luovuttamiseksi" - kuin taloyhtiön valvojat ja edustajatkin. Tällä on päästy siihen, että puutelistat alkavat olla lähes olemattomia. Lattiaan ja seiniin on upotettu kosteusantureita ja kosteusmittauksia suoritetaan jatkuvasti.

Putkiremontissa asukkaan ja taloyhtiön vastuupinnat leikkaavat toisensa monella tapaa. Yksi pulmallinen tilanne on se, kun asukas on juuri ennen koko yhtiön remonttia ehtinyt tehdä kylpyhuoneremontin tai peräti laajentanut tai nykyaikaistanut kylpyhuonettaan. Pelisääntöjä valottaa Uudenmaan asuntokiinteistöyhdistyksen neuvontainsinööri Martti Miettinen:

"Taloyhtiö voi ottaa tylyn linjan - irrottaa kaiken ja kuskata kaatopaikalle. Käytännössä yhtiöt kuitenkin soveltavat periaatetta, jossa korkeintaan viiden vuoden ikäiset hanat ja muut tarvikkeet irrotetaan, pannaan tilapäisesti talteen ja kiinnitetään uudelleen paikalleen kun ollaan valmistumisvaiheessa. Täysimääräisesti niitä ei voi kuitenkaan hyvittää, sillä näistä lisätöistähän aiheutuu omia kustannuksiaan. Hyvitys on yleensä noin puolet vastaavien uusien hankintahinnasta.

Jos on nykyaikaistettu kylpyhuonetta, asukkaalle laitetaan takaisin hänen vaihtamansa kalusteet, pesukone- ja lattiakaivovarustukset ja sellaiset ilman erillisiä lisämaksuja. Jos tila on oleellisesti laajentunut, ylimääräisten laatoitusten ja vedeneristysten osalta voidaan periä ylimääräistä. Seinän siirtyminen vaikkapa 20 sentillä ei vielä lisäkustannusten perimistä edellytä."

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot