Mainos
Mainos
Mainos

Raija Pelli muistelee perheelleen Ylöjärven Asuntomessuille noussutta hirsitaloa: "Kodista tuli kaunis ja toimiva, mutta lähikauppaa olisin kaivannut”

Vuonna 1996 asuntomessut järjestettiin Ylöjärven Veittijärven rannalla noin 12 kilometriä Tampereelta. Asuntomessualue oli kuin kappale kauneinta Suomea: viljavia peltoja, metsää, luonnon ehtymätöntä rauhaa ja puhdas järvi.

Tuona kesänä Poliisi-TV:stä suomalaisille tutuksi tullut toimittaja, kouluttaja Raija Pelli muutti alueelle rakennuttamaansa hirsiseen omakotitaloon heti asuntomessujen päätyttyä. Perheeseen kuuluivat Raijan lisäksi mies ja kaksi lasta.

– Luonnon läheisyys ja rauha olivat niitä asioita, joita mekin lähdettiin sieltä hakemaan. Järven ympärillä oli upeat lenkkimaastot ja pururataverkostot juoksemiseen ja pyöräilemiseen. Vastarannalla näkyi suuri maatalo, mutta muuten maisema oli täysin asumaton, Pelli muistelee nyt, 22 vuotta myöhemmin.

Työhevoset raivasivat aluetta

Asuntomessujen talot käytännössä raivattiin keskelle luonnontilaista metsää. Raivauksessa käytettiin poikkeuksellisesti hevosia, sillä näin haluttiin säästää osaa puita ja kasvillisuutta. Tuleva asuntomessualue herätti tiedotusvälineiden kiinnostuksen heti alussa.

– Siellä oli Hesaria myöten kuvia siitä, kuinka hevoskärryillä vedetään hirttä metsässä. Jo silloin rakentamisessa oli yllättävän paljon tällaista ekologista ajattelua taustalla, Pelli muistelee.

Veittijärven asuntoalueella oli sekä puusta rakennettuja kerrostaloja, pientaloja että suurempia hirsisiä omakotitaloja. Suuremmat hirsiset omakotitalot sijaitsivat omassa rauhassaan etäällä alueen sisääntuloväylästä.

– Muodostimme oman yhteisön, sillä naapureita oli lähellä, mutta ei kylki kyljessä. Jokainen pystyi istuttamaan tontilleen haluamiaan puita ja puskia, mutta silti oltiin niin lähellä, että naapurille pystyi huikkaamaan jotakin, Pelli kuvaa.

Asukkailla sama asenne

Asuinalueen yhteisöllisyyden kehittäminen oli tuohon aikaan melko uutta. Pelli muistelee, että asukkaille rakennettiin järven rantaan yhteinen sauna ja grillialue.

– Rantasaunan lisäksi jokaisella perheellä oli vielä omat saunat, mutta ne eivät sijainneet rannassa. Yhteistä rantasaunaa pystyi sitten varaamaan oman perheen käyttöön tai vaikka yhdessä naapurin kanssa. Siellä sitten grillattiin ja pulahdettiin järveen, Pelli kertoo.

Asukkaiden yhteisöllisyys toimi hienosti, sillä alue oli kaikille rakas ja siitä haluttiin pitää hyvää huolta.

– Sinne tavallaan valikoitui se porukka, jolla oli valmiiksi se asenne.

Stressi tuli viimeisinä viikkoina

Rannikolta kotoisin oleva Raija Pelli ihastui Hämeessä etenkin upeisiin, viljavana kumpuileviin maisemiin. Veittijärvellä asumiseen liittyi hänen mukaansa runsaasti hyviä muistoja, eikä huonoa sanottavaa löydy.

– Se oli tavattoman hyvää aikaa! Naapurit olivat mukavia ja tykkäsin siitä talosta, sillä siitä tuli kaunis ja ennen kaikkea toimiva koti, hän kehuu.

Ainut stressaava aika rakentamisessa olivat viimeiset viikot ennen asuntomessujen alkamista. Talojen viimeistelyssä tulee tunnetusti kiire, vaikka työt aloittaisi kuinka ajoissa tahansa.

– Se vaatii ihmiseltä paljon joustamista ja sopeutumista. Siinä ei voi murehtia omia aikataulujaan, vaan elää mukana talon aikatauluissa.

Vain kauppa puuttui

Suomessa uusien asuinalueiden rakentamista on usein kritisoitu siitä, että palvelut tuodaan alueelle viimeiseksi, jos ollenkaan. Näin kävi aikoinaan myös Veittijärvellä.

Asuntojen rakentamisen yhteydessä rakennettiin kyllä koulu ja päiväkoti. Niiden sijaitessa lähellä kotia elämä tuntui turvalliselta.

– Ainut mitä sieltä puuttui, oli kauppa, jota olisin kaivannut. Lähin kunnon kauppa oli useiden kilometrien päässä Ylöjärvellä, ja sinne piti mennä autolla, Pelli harmittelee.

Pariskunnan erottua Pelli muutti pääkaupunkiseudulle vuonna 2000, joten Veittijärvellä hän ehti asua kaiken kaikkiaan neljä vuotta.

– Syy lähtöön ei millään tavalla liittynyt alueeseen kyllästymiseen, vaan elämäntilanne muuttui, ja työelämän haasteet veivät yhä enemmän pääkaupunkiseudulle, hän sanoo.

Modernia hirsirakentamista

Hirsirakentaminen haki Raija Pellin mukaan vuoden 1996 asuntomessuilla uutta muotoa.

– Suomessa oli totuttu, että hirsitalo on mökin näköinen talo jossakin pellon tai metsän laidassa. Nämä hirsitalot edustivat uutta, modernia hirsirakentamista. Niiden eteen nähtiin valtavasti vaivaa jo suunnitteluvaiheessa ja sitten itse rakentamisessa, Pelli kuvaa.

Honkarakenteen täyshirsitalo oli Pellin toiveena siksi, että allergisen perheen vaatimuksiin materiaali sopi hyvin. Hirsi on tunnetusti hengittävä.

– Hirsirakentaminen oli aika vaateliasta, eikä sitä voinut sisustaakaan kuin mitä tahansa muuta taloa. Siinä oli omat kommervenkkinsa, mutta onneksi saimme koko ajan asiantuntevaa apua, myös sisustamiseen.

Oman talon rakentaminen ei silti säikäyttänyt Raija Pelliä, vaan hän kertoo yhä käyvänsä asuntomessuilla tutustumassa rakentamisen ja sisustamisen tuoreimpiin trendeihin. Viimeksi hän kertoo poikenneensa Seinäjoen Asuntomessuilla vuonna 2016.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme