Mainos
Mainos

Rakennussuojelun pelisäännöt taloyhtiössä

Rakennussuojelun kipeä kysymys on, suojellaanko taloa vai asukkaiden oikeutta asua kotonaan.


Korjausrakentamisen tarpeen lisääntyessä törmätään yhä useammin kysymykseen, miten vanhoja rakennuksia saa korjata vai saako lainkaan. Lähtökohtana rakennuksen suojelulle on sen kulttuurihistoriallinen merkitys ja rakennustaiteellinen arvo. Suojelumääräyksellä voidaan kieltää rakennuksen tai jopa sen sisätilan muuttaminen toisenlaiseksi. Esimerkiksi Helsingissä on lähes parisataa asemakaavalla suojeltua porrashuonetta, joihin ei saa kajota.

– Rakennus voidaan suojella joko erityislailla, joka on rakennussuojelulaki tai kaavamääräyksellä, selventää päälakimies Anu Kärkkäinen Suomen Kiinteistöliitosta.

– Rakennussuojelulain nojalla Suomessa on suojeltu noin 250 rakennusta, kaavoilla 15 000 - 20 000 ja lisäksi noin 800 valtion omistama rakennusta. Erityislailla suojellaan sellaiset kohteet, joilla on valtakunnallista merkitystä tai joita ei voi suojella asemakaavalla.

Kiinteistön omistajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että rakennuksen käyttöä rajoitetaan. Omistaja voidaan velvoittaa erityisiin toimenpiteisiin suojelun toteuttamiseksi, mikä voi johtaa siihen, että rakennuksen hyötyä tuottava käyttö vaikeutuu tai jopa estyy.

Ihmiset ikääntyvät, samoin kiinteistöt. Olisi sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta mielekästä, että ihmiset voisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Se on tarkoituksena myös esimerkiksi kuusikerroksisessa talossa, johon asukkaat haluaisivat jälkikäteen asentaa hissin.

– Haimme kahdelle jälkiasennushissille lupaa ja se saatiin Helsingin rakennuslautakunnalta. Uudenmaan ympäristökeskus valitti siitä, koska heidän mielestään lautakunnalla ei olisi ollut oikeutta myöntää sitä. Tässä on voimassa suojelukaava, joka estää porrashuoneiden turmelemisen rakennustaiteelliselta kannalta. Ympäristökeskuksen mukaan tällaiselle hissille olisi tarvittu poikkeamispäätös, kertoo Marja-Riitta Norri.

Rakennukseen on tehty ullakkoasuntoja vuonna 1979 molempiin portaisiin, joissa hissihanke on nyt ajankohtainen. Näiden kahden sivuportaan hisseillä koko talo saataisiin esteettömäksi, sillä A-portaaseen vuonna 1930 rakennettu hissi ei täytä esteettömyyden vaatimuksia. Uudet hissit on tarkoitus sijoittaa porrassyöksyjen keskelle, minkä takia niitä pitäisi kaventaa hiukan.

– Alkuperäiset porraskaiteet irrotettaisiin ja asennettaisiin uudelleen hissin viereen. Hissikuilu olisi verkkokuilu, joka on aivan perinteinen hissien kuilumateriaali. Luonnollisesti tultaisiin kiinnittämään erityistä huomiota hissin oviin, vetimiin ja muihin yksityiskohtiin, Norri kuvailee.

Hissi kaikkine yksityiskohtineen siis sovitettaisiin talon henkeen parhaalla mahdollisella tavalla. Anu Kärkkäisen mielestä hissi olisi saatava, jos se rakennetaan huolellisesti ja porraskäytävän arvokkuus huomioiden. Rakennussuojelusta vastaavat viranomaiset ovat kuitenkin toista mieltä, mistä syystä hanke on nyt jäissä, vaikka se on jo ehtinyt saada myönteisen päätöksen hissiavustuksesta.

Monien hissihankkeiden hidasteena oleva päätöksenteko ei tässä taloyhtiössä tuottanut ongelmia.

– Suostumus on saatu jokaiselta osakkaalta. Se haettiin ihan senkin takia, että kustannusten jyvitys tapahtuu hieman tavanomaisesta poikkeavalla tavalla: se perustuu siihen, kuinka paljon nousua katu- tai pihatasolta on kuhunkin asuntoon, Norri sanoo.

Norrinkin mielestä suojelu on sinänsä hyvä ja kannatettava asia.

– Olennaista on kuitenkin se, että suojelukohteet säilyvät elävinä ja että mahdollisimman monenlaiset ihmiset voivat asua näissä kantakaupungin taloissa. Ainakaan hissin puute ei saa estää sitä.

Väkisinkin herää kysymys, kumpi on tärkeämpi suojelukohde – rakennus vai ihminen? Rakennussuojelun pelisääntöihin tuo toivottavasti selvennystä valmisteilla oleva lakiuudistus.

– Uuden lain nimi on laki rakennusperinnön suojelemisesta. Tavoitteena ovat nimenomaan täsmälliset määräykset suojelun osalta siitä, mitä tarkoitetaan kiinteällä sisustuksella; mitä rakennuksen sisäosia voidaan suojella. Sen lisäksi hyvin tärkeitä ovat korvauskysymykset: missä tilanteissa kiinteistön omistajalle maksetaan korvausta. Kiinteistön omistaja ei saisi jäädä vastaamaan yksin suojelun kustannuksista, Kärkkäinen kertoo.

Periaatteessa kiinteistönomistajalla on jo nyt mahdollista saada korvausta suojelun aiheuttamista kustannuksista, mutta näin on tapahtunut vain parissa tapauksessa.

(JKA 16.5.2008)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot