Mainos
Mainos

Suklaan salat

Suklaa on mielenkiintoinen ruoka-aine värikkään historiansa sekä nautinnollisuuden ja ravitsemuksellisten ominaisuuksiensa vuoksi. Viimeisimmässä Suomen Lääkärilehdessä asiantuntijat pohtivat voiko suklaa olla kaiken hyvän lisäksi myös terveellistä? Huolimatta siitä, että tässä monien intohimon kohteessa tiedetään olevan antioksidantteina toimivia flavonoideja, pitävät asiantuntijat suklaata edelleenkin vain harvoin syötävänä herkkuna. Näyttöä suklaan terveydellisistä ominaisuuksista ei ole riittävästi.

Yksi tumma suklaapatukka käärii sisäänsä saman verran flavonoideja kuin on lasillisessa punaviiniä tai kupillisessa mustaa teetä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, ovatko suklaan flavonoidit biologisesti aktiivisia elimistöön pääsyn jälkeenkin.

Asiantuntijat ovat ainakin toistaiseksi sitä mieltä, että suklaan flavonoidit jäävät herkun sisältämän rasvan jalkoihin. Suklaassa on yli 30 prosenttia rasvaa, josta pääosa on tyydyttynyttä. Iso osa rasvasta on steariinihappoa, jonka runsaan saannin on väestöaineistoissa havaittu liittyvän suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin. Näyttää siis siltä, että suklaan energiaan ja rasvaan liittyvär ravitsemukselliset ja terveydelliset haitat ovat isoja suklaamääriä nautittaessa merkittävämmät kuin sen mikroravintoaineisiin, kuten flavonoideihin, liittyvät mahdolliset hyödyt.

Suklaanhimo iskee kausittain

Suklaalla on ravitsemuksellisten vaikutusten lisäksi myös tunne-elämään ulottuvia heijastumia. Suklaan nauttiminen lisää useimmilla henkilöillä mielihyvän tunnetta. Vielä ei tiedetä onko tällä pitkäaikaistakin edullista vaikutusta terveyteen. Toinen aivojen toimintaan liittyvä ominaisuus on niin sanottu suklaanhimo. Se on pian tieteellisestikin tunnistettu tila, jota esiintyy ajoittain erityisesti naisilla.

On ilmeistä, että suklaanhimon pääaiheuttajia ovat suussa sulavan herkun nautintoa tuovat ominaisuudet eli rasvaisuus, makeus, rakenne ja aromi. Suklaa sisältää kuitenkin myös hyvin pieniä määriä biologisesti aktiivisia aineita, kuten teobromiinia, kofeiinia, biogeenisia amiineja ja kannabinoidien kaltaisia yhdisteitä. Ne voivat aiheuttaa aivojen toiminnassa ja siten käyttäytymisessäkin muutoksia, jotka ovat tyypillisiä riippuvuutta aiheuttaville aineille.

On myös esitetty, että suklaanhimossa voi olla kysymys jonkin ravintoaineen tai keskushermoston välittäjäaineen, esimerkiksi magnesiumin tai serotoniinin puutteen korjaamisesta suklaata ahmimalla.

Muutama pala päivässä

Suomessa suklaata sulatellaan jokaisen mahassa noin 3,5 kiloa vuosittain. Luku on kaukana korkeimman kulutuksen maasta, Sveitsistä, missä kulutus on kymmenen kiloa henkeä kohden. Jos suomalaisten suklaan nautiskelu lasketaan päivätasolla, niin jokainen meistä siis mutustelee suklaalevystä pari palaa päivässä. (Finfood)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot