Mainos
Mainos

Suomalaiset eivät halua puhua kuolemasta: "Kiertoilmauksia käyttää lähes joka toinen"

Kuolemaan varautuminen ei ole suomalaisten suosituimpia puheenaiheita, paljastaa Kalevan tutkimus.

Joka neljäs suomalainen välttelee kuolema-aihetta aktiivisesti. Yli 60-vuotiaistakin viidennes kokee aiheen vaikeaksi. Omia hautajaisiaan ja niihin liittyviä toiveitaan on miettinyt vain 37 prosenttia kansalaisista.

Vaikea suhde kuolemaan näkyy myös termeissä, joilla siihen viitataan. Suurin osa suomalaisista ei puhu kuolemasta kuolemana, vaan muilla ilmaisuilla. Erityisen hankalalta sana tuntuu nuorista aikuisista. Käytetyt kiertoilmaukset ovat enimmäkseen hyvin korrekteja. Harva suosii humoristisia ilmaisuja, kuten 'lusikan nurkkaan heittämistä'. Tulokset ilmenevät henkivakuutusyhtiö Kalevan teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1515 suomalaista.

Henkivakuutusyhtiö Kalevan maaliskuussa 2017 teettämästä tutkimuksesta selviää, että omia hautajaisiaan ja niihin liittyviä toiveitaan on suomalaisista miettinyt vain 37 prosenttia. Kaksi kolmesta hautajaisiaan pohtineista on kertonut kaavailuistaan läheiselleen. Naiset ovat tässä merkittävästi miehiä valveutuneempia. Heistä 42 prosenttia on miettinyt asiaa. Miehistä vain kolmannes on miettinyt hautajaisiaan.

"Suru saatetaan kokea nolostuttavaksi"

Suomessa kuolee tilastojen mukaan vuosittain noin 50 000 ihmistä, joista viidennes on työikäisiä. Kuolemasta puhuminen on kuitenkin jollain tavoin tabu. Joka neljäs välttelee kuolemaan varautumisesta puhumista. Yli 60-vuotiaistakin joka viides kokee aiheen vaikeaksi.

– Kuolema on suomalaisille nykyään vähän vieras. Harva on nähnyt ruumiin, ja suru saatetaan kokea jopa nolostuttavaksi tunteeksi. Tämän kehityskulun juuret ovat kaupungistumisessa ja terveydenhoidon kehittymisessä. Kaupungistuminen on tuonut konkreettista välimatkaa perheenjäsenten välille ja pirstaloinut yhteisöjä, joihin kukin kuuluu. Aiemmin kuolemaa tehtiin ja kuoltiin omaisten läsnä ollessa, nykyään tapahtumapaikka on entistä useammin sairaalassa. 1950-luku oli ensimmäinen vuosikymmen, jolloin useimmat vainajat kuolivat Suomessa sairaaloissa, kertoo toimitusjohtaja Timo Laitinen henkivakuutusyhtiö Kalevan tiedotteessa.

Laitisen mukaan ilmiö ei ole suomalainen, vaan länsimainen.

– Toisen maailmansodan traumat vaikuttivat tähänkin asiaan. Suomen tapauksessa talvi- ja jatkosota. Moni rintamalla ollut ei kyennyt tai halunnut käsitellä asiaa lainkaan. Kuolemista vaiettiin ja se vaikuttaa yhä tavassamme puhua kuolemasta, Laitinen lisää.

Kuolemasta puhutaan kiertoilmauksin

Vaikea suhde kuolemaan näkyy myös termeissä, joilla siihen viitataan. Tutkimus paljastaa, että suomalaisille tavanomaista puhua kiertoilmauksin. Vain neljännes puhuu kuolemasta kuolemana. Luonnollisimmin kuolemasta puhumiseen suhtautuvat yli 60-vuotiaat. Heistä 83 prosenttia puhuu vähintäänkin useimmiten kuolemasta sen oikealla nimellä.

– Kun kuolemaa ei haluta kutsua kuolemaksi, useimmat sanovat ”mennä tai lähteä pois”, ”poistua keskuudestamme”, ”on poissa” tai ”kun ei enää ole”. Kiertoilmauksia käyttää lähes joka toinen. Seuraava kansansuosikki on ”nukkua pois”, jota suosii joka neljäs. Menehtyä-sanaa suosii yllättävän harva, vain joka kymmenes.

– Kaiken kaikkiaan suomalaisten kuolemasta käyttämät kiertoilmaukset ovat hyvin korrekteja. Humoristiset, kuten veivin heittäminen, lusikan nurkkaan heittäminen tai tyhjän potkaiseminen kuuluvat harvojen sanavarastoon, Laitinen kertoo.

Lähde: Henkivakuutusyhtiö Kaleva

***

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme