Mainos
Mainos

Suomalaiset eivät ole omaksuneet eurooppalaisia juomatapoja

Suomalaisten alkoholin käytössä tapahtui vain vähäisiä muutoksia 1990-luvun aikana, osoittaa Stakesin torstaina julkistama vuoden 2000 juomatapatutkimus. Maamme alkoholioloissa viime vuosikymmenellä tapahtuneet muutokset ja kansainvälistyminen herättivät yleisesti odotuksia suomalaisten juomatapojen eurooppalaistumisesta, mutta tutkimuksen mukaan näin ei näytä käyneen. Perinteiselle suomalaiselle alkoholikulttuurille ominainen humalajuominen on edelleen suhteellisen yleistä. Ainoa askel kohti eurooppalaisempia juomatapoja on aiempaa yleisempi viinin käyttö ruokajuomana.

Stakes on tutkinut 15 - 69-vuotiaitten suomalaisten juomatapoja kahdeksan vuoden välein vuodesta 1968 lähtien. Henkilökohtaiseen haastatteluun pohjautuva tutkimus toteutettiin edellisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2000 juomatapatutkimukseen haastateltiin yhteensä 1932 vastaajaa.

Vuodesta 1992 vuoteen 2000 viiniä aterialla käyttävien osuus lähes kaksinkertaistui, mutta edelleenkin ainoastaan yhdeksän prosenttia 15 - 69-vuotiaista suomalaisista kertoo käyttävänsä viiniä ruuan kanssa vähintään kerran viikossa. Erikoistutkija Heli Mustonen Stakesista pitää sitä vielä alhaisena lukuna Keski-Euroopan perinteisiin viinimaihin verrattuna.

Olutta käyttää ruokajuomana yhä harvempi suomalainen, mutta se on silti viiniä yleisempi aterian seuralainen. Vuonna 1992 olutta nautti ruokajuomana vähintään kerran viikossa 15 prosenttia suomalaisista, kun vuonna 2000 vastaava luku oli 12 prosenttia. Oluen valitsevat ruokajuomakseen entistä harvemmin erityisesti nuoret aikuiset ja keski-ikäiset naiset.

Alkoholia käytetään aiempaa harvemmin

Suomalaiset käyttivät alkoholia vuonna 2000 hieman harvemmin kuin kahdeksan vuotta aiemmin. Vuonna 1992 alkoholia nautittiin keskimäärin 65 päivänä, kun käyttöpäiviä vuonna 2000 kertyi keskimäärin 59. Alkoholin käyttöpäivien lukumäärä on vähentynyt sekä miesten että naisten keskuudessa. - Miesten ja naisten välinen ero käyttöpäivien määrässä on hieman pienentynyt, mutta naisille alkoholin käyttöpäiviä kertyy vuosittain silti edelleen noin puolet vähemmän kuin miehille, Heli Mustonen kertoo.

Entistä harvempi suomalainen käyttää alkoholia vähintään neljä kertaa viikossa. Vuodesta 1992 vuoteen 2000 vähintään neljästi viikossa alkoholia käyttävien osuus putosi yhdeksästä prosentista kuuteen prosenttiin. Vähintään neljä kertaa viikossa alkoholia nauttivien määrä on laskenut kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti alle 50-vuotiaiden ikäryhmässä.

Humalajuominen edelleen yleistä

Erikoistutkija Mustosen mukaan humalajuominen on edelleen keskeinen osa suomalaista juomatapaa, eikä merkittäviä muutoksia 1990-luvun aikana tapahtunut. Vuonna 2000 miehillä oli keskimäärin kymmenen sellaista päivää, jolloin alkoholin käyttö "tuntui toden teolla", ja naisille tällaisia päiviä kertyi keskimäärin kolme. - Tällaiseen suomalaiseen "tosikänniin" miehet tarvitsivat keskimäärin kymmenen alkoholiannosta ja naiset kuusi, Mustonen kertoo.

Täysin raittiiden osuus on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 1992 alkoholista oli edellisten 12 kuukauden aikana kieltäytynyt 14 prosenttia 15 - 69-vuotiaista suomalaisista, kun vastaava osuus vuonna 2000 oli yhdeksän prosenttia. Naisilla muutos oli vielä suurempi, sillä kahdeksassa vuodessa raittiiden naisten osuus putosi 17 prosentista yhdeksään prosenttiin. (Lähde: Finfood)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme