Mainos
Mainos

Suomalaisetko varakkaita? Asuntoon sijoitettu raha voi poikia pienen lottopotin

Suomi on omistusasujien maa. Suomalaisista lähes 70 prosenttia asuu omistamassaan asunnossa ja suurin osa omaisuudestamme on kiinni kiinteistöissä. Asuntovelallisista asumiseen kulutetut eurot saattavat tuntua paljolta, mutta asuntolainan maksamisen jälkeen moni istuu pienen lottopotin päällä.

Yllättävän moni suomalainen on, jos ei nyt miljonääri, niin ainakin varakas. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisille jää lainojen jälkeen varallisuutta noin 160 000 euroa kotitaloutta kohden. Harvalla ihmisellä summa kuitenkaan näkyy suoraan pankkitilillä, sillä suurin osa omaisuudestamme on kiinni omassa kodissa ja muissa kiinteistöissä. Suomalaiset sijoittavatkin rahansa omistusasumiseen muita EU-maiden asukkaita keskimääräistä innokkaammin, sillä lähes 70 prosenttia suomalaisista asuu omistusasunnossa.

– Tilastojen mukaan käytämme keskimäärin lähes viidenneksen käytettävissä olevista tuloistamme omistusasumisen kustannuksiin lainanlyhennyksineen ja vastikkeineen. Tämä on monelle paljon, sanoo SKV Kiinteistönvälityksen toimitusjohtaja Timo Kaisla.

Pääkaupunkiseudulla asumiseen käytetään monissa kodeissa tuloista vielä suurempi osuus. Velalliselle asumiskustannukset saattavat tuntua suurilta, mutta jossain vaiheessa asuntoon sijoitettu raha muuttuu isommaksi potiksi.

Käyttörahaa eläkepäiville?

Esimerkiksi Jyväskylässä asuva pariskunta rakensi vuonna 1994 arvostetulle alueelle 120-neliöisen omakotitalon. Talo tuli maksamaan 450 000 markkaa, eli noin 75 000 euroa. Nyt he ovat maksaneet lainan pois, ja jos he myisivät talon, siitä saisi noin 250 000 euroa. Heistä on siis periaatteessa tullut markkamiljonäärejä.

– Kun he nyt ovat pian siirtymässä eläkkeelle ja ostamassa keskustan tuntumasta kerrostalosta noin 60-neliöistä asuntoa, jonka hinta on 100 000 euroa, jää heille käyttörahaa eläkepäiviin jopa 150 000 euroa.

Kansallisvarallisuudesta tulee pitää huoli

Kodit ovat kansallisvarallisuuttamme, mutta silti niiden kunnossapitoa usein laiminlyödään. Usein putki- ja julkisivuremontteja siirretään hamaan tulevaisuuteen niiden haasteellisuuden ja kustannusten takia. Mitä pidempään remontteja siirtää, sitä kalliimmaksi ne tulevat.

– Taloyhtiön ja kiinteistön kunto rapautuu, mikäli hoito ei ole suunnitelmallista. Ammatti-isännöitsijä osaa auttaa ja konsultoida taloyhtiön hallitusta vaativissakin remonteissa. Eihän kukaan tietoisesti sijoita rahojaan osakkeisiinkaan, joiden kurssi on laskussa, toteaa Kaisla.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme