Mainos
Mainos

Taloyhtiöiden pelastussuunnitelmat

Taloyhtiöiden on tullut 1.1.2005 mennessä laatia pelastussuunnitelma. Tämä velvoite koskee pelastuslain ja valtioneuvoston asetuksen mukaan kaikkia sellaisia asuntoyhtiöitä, joissa on samalla tontilla vähintään 5 asuinhuoneistoa.

Suomen Kiinteistöliiton johtava lakimies Anu Kärkkäinen täsmentää lain sisältöä:

"Kysymys on omatoimisesta varautumisesta. Sen tarkoituksena on ennakoida ja varautua kiinteistöllä mahdollisesti syntyviin vaaratilanteisiin ja ehkäistä ne ennakolta. Suunnitelma sisältää toimiohjeet kiinteistöä käyttäville erilaisten onnettomuuksien ja vaaratilanteiden varalta - esimerkiksi suojautumis- ja poistumismahdollisuudet, pelastusteiden sijainnin, veden pääsulun, sähköpääkeskuksen ja palontorjuntakaluston sijainnin. Suunnitelman laatimisessa täytyy pitää silmällä mahdollisia, konkreettisia vaaratilanteita. Mitä yhtiössämme voi tapahtua?

Suunnitelmasta toimitetaan yhteenveto pelastusviranomaisille. Siinä tulee ilmoittaa yhtiössä nimetty turvallisuushenkilöstö. Yhtiössähän tulee aina olla turvallisuuspäällikkö, jonka tulisi käydä ns. turvallisuuskurssi. Näitä järjestävät mm. SPEK ja alueelliset pelastusliitot. Kurssi käsittää noin yhdeksän tuntia kolmen illan aikana ja sisältää mm. alkusammutusharjoituksen. Kurssit taitavat olla kevään ajan varsin täysiä.

Jos yhtiössä on väestönhoitaja, on valittava väestönsuojanhoitaja.

Suunnitelmassa on ilmoitettava myös yhtiön turvallisuusmateriaali - alkusammutuskalusto ja pelastusvälineistö. Näiden hankintaan saa ohjeita erilaisista, ohjeellisista luetteloista. Myös palotarkastuksen yhteydessä voi kysyä neuvoja.

Asukkaita on tiedotettava tehokkaasti. Pelastussuunnitelma tulisi käydä yhdessä läpi tai siitä on muuten kerrottava kaikille asukkaille: onko yhtiössä oma väestönsuoja ja jos ei ole, missä on asukkaille tarkoitettu väestönsuoja."

Mitä mahdolliset vaaratilanteet voisivat olla?

"Normaaliolojen vaaratilanteita ovat esimerkiksi tapaturmat, sairauskohtaukset, vesivahingot, kellaripalot, ullakkopalot, tulvat, sähkökatkokset. Poikkeustilanteita voivat olla mahdollinen sotatila, säteily- tai kaasuvaara ja tällöin on merkitystä tuolla väestönsuojalla."

Kenellä taloyhtiössä on velvollisuus huolehtia pelastussuunnitelman laatimisesta?

"Hallituksella ja isännöitsijällä. Heidän on myös huolehdittava sen toimittamisesta viranomaisille. Suunnitelman voi laatia hallitus, joku sen jäsen tai joku muu yhtiön aktiivi. Lomakkeen tiedot ovat selvitettävissä eikä sen pitäisi olla ylivoimainen tehtävä.

Varsinaisen suunnitelman tekeminen ei yleensä kuulu sopimuksen mukaan automaattisesti isännöitsijän tehtäviin. Hän voi laatia sen erillistä korvausta vastaan tai teettää sen kolmannella osapuolella - konsultilla - ostopalveluna."

Entäs jos vaadittavaa turvallisuushenkilöstöä ei saadakaan valittua?

"Yhtiöstä pitäisi kyllä löytyä vapaaehtoisia toimimaan ns. suojeluhenkilöstönä eli turvallisuuspäällikkönä ja tarvittaessa väestönsuojanhoitajana. Pakottaa ketään ei voida. Jos hallituksesta ei vapaaehtoisia löydy - hallituksen jäsenyys tai isännöitsijän rooli eivät velvoita heitä toimimaan turvallisuushenkilönä - asia pitää viedä päätettäväksi yhtiökokoukseen. Sen jälkeen hallitus ei luonnollisesti voi olla vastuussa siitä, ettei turvallisuushenkilöstöä ole valittu.

Onnettomuustilanteessa paloviranomainen on viime kädessä oikeutettu määräämään jonkun henkilön taloyhtiöstä tähän tehtävään."

Mikä on hallituksen ja isännöitsijän vastuu, jos turvallisuussuunnitelmaa ei ole laadittu ja toimitettu viranomaisille?

"Ainakin teoriassa hallitus ja isännöitsijä voivat joutua laajempaan vastuuseen, jos joku vahinko tai sen laajeneminen olisi pystytty estämään suunnitelman laatimisella ja tämä voidaan myöhemmin näyttää. He voivat myös joutua vastuuseen mahdollisesta uhkasakosta, jos suunnitelmaa ei laadita kehotuksesta huolimatta."

Kuinka viranomaiset reagoivat, jos taloyhtiö on laiminlyönyt velvoitteensa eikä ole toimittanut suunnitelmaa viranomaisille?

"Todennäköisesti viranomaiset tulevat jatkossa kohdistamaan palotarkastukset nimenomaan sellaisiin yhtiöihin, joissa heille ei rekistereiden mukaan ole toimitettu yhteenvetoa suunnitelmasta. Tässä vaiheessa on vaikea arvioida, kuinka tehokkaasti suunnitelmien puuttumiseen tullaan reagoimaan.

Palotarkastuksessa käydään läpi pelastussuunnitelma tai sen puuttuminen.

Pöytäkirjassa sitten voidaan todeta velvoite täydentämiseen ja ilmoittaa päivämäärä, johon mennessä sen on oltava valmiina. Viime kädessä yhtiölle voidaan asettaa jopa uhkasakko.

Lähtökohta on se, että taloyhtiön tulee vastata omasta turvallisuudestaan.

Vaikka suunnitelman laatiminen voidaan kokea velvoittavana on hyvä muistaa, että kysymys on asukkaiden omasta turvallisuudesta ja työ tehdään nimenomaan kaikkien kiinteistöä käyttävien hyväksi ja turvaksi. Siitä voi olla hyötyä vaikkapa kynttilän sytyttäessä kotona tulipalon - tai omaisen saadessa sairauskohtauksen."

Pelastajien on päästävä paikalle

Vapaaehtoisten löytymisen ja omakohtaisen riskikartoituksen merkitystä korostaa myös Alpo Nikula Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä (SPEK:)

"Taloyhtiössä voi vaikkapa alakerrassa olla liikehuoneistoja ja niissä jotain poikkeavia, normaalista asuintalosta poikkeavia riskejä.

Kartoituksessa tuntuvat myös helposti unohtuvan muut kuin tulipaloon liittyvät riskit - esimerkiksi vesivahingot.

Erittäin tärkeää osana on informoida talon asukkaita suunnitelmasta ja sen sisällöstä. Heidät on pyrittävä perehdyttämään siihen."

Mutta mikä olisi käyttökelpoinen perehdyttämismenetelmä? Onhan kovin toivorikasta jakaa asukkaille monikymmensivuinen pumaska ja uskoa, että kaikki todella lukevat sen ja muistavat lukemansa?

"Valitettavan usein semmoinen paperinippu jää kyllä lukematta. Mutta esimerkiksi yhtiökokouksessa voitaisiin käydä läpi suunnitelmaan sisältyviä asioita, ja tästähän voisi informoida kutsussa. Se saattaisi houkutella kokoukseen ehkä tavallista useampia osallistujia."

Nikula ei pidä mahdottomana sitä, että esimerkiksi monirappuisessa kerrostalossa olisi oma turvallisuushenkilö joka porraskäytävässä. Hän voisi pitää esimerkiksi huolta siitä, ettei käytävässä säilytetä määräysten vastaisesti tarpeetonta tavaraa ja että seinillä olevat tiedotteet ovat ajan tasalla.

"Piha-alueet ovat pelastustoimien kannalta ratkaisevan tärkeitä sekä pelastajien saapumisen että pelastettavien poistumisen kannalta. Tekemättömät lumityöt ja väärin pysäköidyt autot ovat suuri turvallisuusriski."

Kaikissa taloyhtiöissä ei suinkaan ole omaa väestönsuojaa. Nikula muistuttaa, että oman väestönsuojan sijainnin saa selville kysymällä omalta pelastuslaitokseltaan. Ainakin Helsingissä ne on myös lueteltu osoitteineen myös puhelinluettelon etusivuilla.

"Hyvä perusvarustepaketti olisi vaikkapa sellainen, jossa on turvallisuushenkilöstön henkilökohtaiset varusteet kahdelle hengelle: esimerkiksi kypärät, suojanaamarit ja ensiaputarvikkeita, joditabletteja säteilyvaaran varalle...suojapuvut ovat hyvä lisä, mutta nykyään katsotaan aivan normaalin sadeasun käyvän suoja-asusta."

Myös suosituksen taloyhtiön suojavarusteista saa joko omalta pelastuslaitokselta tai SPEK:iltä.

Rivitalojen erityispiirteet

Rivitalojen kohdalla asiat ovat käytännössä hiukan toisenlaiset kuin keskustojen kerrostaloissa. Asiaa valaisee Järvenpään kaupungin palopäällikkö Pertti Kataja:

"Käytännössä huomattavin ero on väestönsuojan puuttuminen. Silloin omakohtaisen varautumisen merkitys kasvaa voimakkaasti. Kaikkein ensimmäisenä itse kunkin on tietysti tutustuttava huolellisesti pelastussuunnitelmaan.

Pelastussuunnitelmassa on kohta, jossa on määritelty yhteinen kokoontumispaikka. Se on tarpeen siksi, että näin voidaan tarkistaa, että talon kaikki asukkaat ovat pelastautuneet. Tämä tulee kyseeseen esimerkiksi tulipalon tai tulvan kyseessä ollen. Mutta on myös tilanteita, joissa paras turvapaikka on oma asunto: säteily- tai kaasuvaara."

Kataja muistuttaa, että pelastussuunnitelma on myös muistettava päivittää vuosittain.

"Laki edellyttää tietyn taloyhtiökohtaisen suojeluvälineistön hankkimista. Sille täytyy olla myös määriteltynä paikka, missä se säilytetään. Yleensä se on sähköpääkeskus, väestönsuoja tai joku muu yhteinen tila.

Sen lisäksi täytyisi tietysti ottaa huomioon nämä huoneistokohtaiset palovaroittimet - nehän ovat pakollisia. Sen lisäksi jokaisessa asunnossa pitäisi olla alkusammutuskalusto, minimissään riittävän suuri sammutuspeite.

Jos vain mahdollista, yleisissä tiloissa voisi vielä olla sammutin tai sammuttimia."

(JKA 23.1.2005)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme