Mainos
Mainos

Teetkö aina parhaasi? Älä suotta, neuvoo psykoterapeutti: "Säästä vaivannäkösi itsellesi tärkeisiin asioihin"

Erikoispsykologi, psykoterapeutti ja valmentaja Satu Pihlaja uskoo, ettei ihmisen aina tarvitsisi antaa ”parastaan” – ihan hyvä riittäisi.

Kärsitkö sinäkin aloittamisen vaikeudesta – siis siitä ikävästä ilmiöstä, joka iskee, kun olisi aika siivota tai aloittaa kuntoilu?

Et ole yksin. Samasta ongelmasta kärsii moni muukin. 

Aikaansaamisen tiellä on monia ongelmia, joista yksi saattaa olla liiallinen halu suoriutua aina erinomaisesti. Erikoispsykologi, psykoterapeutti ja valmentaja Satu Pihlaja toteaa tuoreessa kirjassaan, että paras on hyvän pahin vihollinen. Hän uskoo, ettei ihmisen useinkaan tarvitsisi antaa "parastaan" – riittävän hyvä riittäisi.

– On luonnollista, että ihminen haluaa tehdä asiat hyvin. Kuitenkaan läheskään kaikkia asioita ei kannata tehdä mahdollisimman hyvin, vaan pikemminkin miettiä, mikä kussakin tehtävässä on hyvä lopputulos, Pihlaja sanoo.

Hän kirjoitti aikaansaamisesta kirjan Aikaansaamisen taika.

– Omaa vaivannäköä kannattaa säästää itselle todella merkityksellisiin ja sellaisiin uusiin asioihin, joissa on vielä opittavaa, Pihlaja jatkaa.

Onko asialla merkitystä vielä vuoden kuluttua?

Silti moni hinkkaa ja hinkkaa, koska työtehtävät voi palauttaa vain täydellisinä. Koviin vaatimuksiin on saattanut tottua jo lapsuuden perheessä. Jos vanhemmat ovat epämääräisellä tavalla tyytymättömiä, lapsesta saattaa alkaa tuntua, ettei hän kelpaa. Tätä oppia moni kantaa mukanaan aikuisuuteen asti.

– Huonommuuden tunnetta on sitten lähdetty paikkaamaan tekemällä kaikki asiat täydellisesti, jotta ikään kuin kelpaisi muille. Ei ole syntynyt tunnetta, että olisi hyvä sellaisena kuin on.

Perfektionismista kärsivä voi kysyä itseltään esimerkiksi "onko tällä asialla merkitystä vielä vuoden kuluttua?" ja "tekeekö tämän asian tekeminen täydellisesti minut todella onnelliseksi?".

Joskus laadulla toki on merkitystä. Parhaalla mahdollisella tavalla kannattaa tehdä esimerkiksi tutkimusartikkelin viimeinen versio, jonka pitää täyttää tietyt kriteerit.

– Lisäksi tulee mieleen ihmisten henkeä ja terveyttä koskevat työtehtävät, kuten vaikka kirurgin tarkimmat työtehtävät, joissa lopputulos voi ratkaista paljon, vaikka sen, jääkö ihminen henkiin. Näihin on varmaan vaikeakin suhtautua kovin suurpiirteisesti. Tai lopputulos, joka tulee vaikuttamaan monien ihmisten elämään – jostain syystä tulee mieleen hallituksen sote-uudistus.

Vinkki: kirjoita ylös luonteenvahvuutesi!

Keksi esimerkkejä elämäntilanteista, joissa toimit, kuten nyt haluaisit toimia. Esimerkki:

Optimismi: Hain opiskelemaan, vaikka sisäänpääsyprosentti oli heikko.

Uusi tilanne: Haen uutta työpaikkaa, vaikka tuntuu, etten saa sitä kuitenkaan.

Itsekuri: Pidin kiinni opiskelusuunnitelmastani, vaikka olisi tehnyt mieli vain katsoa tv:tä.

Uusi tilanne: Käyn lenkillä!

Vinkki teoksesta Aikaansaamisen taika

"Monia innovaatioita ei olisi syntynyt, jos olisi kuunneltu epäilijöitä"

Pihlaja uskoo myös, ettei uudesta, luovasta ideasta kannata välttämättä keskustella kenenkään kanssa – ainakaan aluksi. Vaikka kieli halajaa laulamaan, ajatustaan kannattaisi makustella rauhassa itsekseen ennen muiden ottamista mukaan. Itselle hyvältä tuntuva idea saattaa nimittäin saada muilta niskaansa kritiikkiä, joka pahimmillaan pysäyttää luovan prosessin.

Pihlajan mukaan uudet ideat voivat jäädä kehittämättä, jos ne altistuvat liian varhain muiden kritiikille. Yhtäkkiä idea ei olekaan pääosassa – pääosassa on muiden miellyttäminen tai asiasta kertominen niin, että mahdollisimman moni hyväksyisi sen.

– Monia innovaatioita ei olisi syntynyt, jos olisi kuunneltu epäilijöitä, Pihlaja sanoo.

– Kuulin hiljattain esimerkiksi pankkiautomaatin kehitysprosessista. Kun ihmisiltä aikana ennen pankkiautomaatteja kysyttiin, haluaisivatko nämä nostaa rahaa pankin seinästä, melkein kaikki epäilivät. Nyt tämäkin on kuitenkin kaikille arkipäivää, ja varmaan monen mielestä paljon pankissa asiointia kätevämpää.

Ihmisaivot huomioivat hanakasti erilaisia uhkia ja riskejä

Ihmiselle on tyypillistä uskoa muilta tullut palaute herkästi. Vaikka itse tietäisi olevansa hyvä, siitä ikään kuin tulee totta vasta muiden sanomana.

Tutki sisäistä puhettasi: Oletko kriittinen? Moititko itseäsi laiskaksi, saamattomaksi tai  tyhmäksi?

Kun huomaat, että hankala tunnetila vaikeuttaa toimintaasi, kysy itseltäsi:

  1. Jos tunnet pelkoa: Miten toimisin, jos tuntisin luottamusta?
  2. Jos olet väsynyt: Miten toimisin, jos olisin virkeä? 
  3. Jos olet rauhaton: Miten toimisin, jos olisin levollinen?
  4. Jos koet vihaa: Miten toimisin, jos tuntisin rakkautta?
  5. Voit aina kysyä itseltäsi, pitääkö ajatuksesi tai tulkintasi todella paikkaansa!

Vinkki teoksesta Aikaansaamisen taika

– Monesti emme myöskään ole opetelleet antamaan itsellemme myönteistä palautetta, mikä kuitenkin itsensä johtamisessa on hyvin tärkeä taito. Todella monet tärkeät asiat, joita teemme, jäävät muilta huomaamatta, ja siksi on jokaisen oma tehtävä antaa palautetta ja palkita itseään. Itsekritiikissä olemme kuitenkin varsin kehittyneitä, ja sen usein uskomme suodattamatta, Pihlaja sanoo.

Ihmisaivot huomioivat hanakasti erilaisia uhkia ja riskejä, joita nykyihmisen elämässä on yleensä verrattain vähän. Samalla ihmiselle on Pihlajan mukaan myös tyypillistä olla huomaamatta mahdollisuuksia, joita elämä hänelle tarjoilee.

– Nyt elämme sellaista aikaa, jolloin erityisesti henkeä uhkaavia riskejä on länsimaisella ihmisellä todella vähän. Kuitenkin esimerkiksi negatiiviseen ajatteluunkin liittyvä masennus on valtava terveysriski, jonka todennäköisyys lisääntyy, kun tyytymättömyys omaan elämään kasvaa. Positiivinen ajattelu sen sijaan avaisi näkökulmia ja mahdollisuuksia. Usein meiltä puuttuu rohkeutta unelmoida ja asettaa sellaisia tavoitteita, joita kohti todella haluamme pyrkiä.

Pihlajan mukaan huomioimmekin mahdollisia ikävyyksiä ja vikojamme paljon enemmän kuin olisi tarpeen.

– Emme anna riittävästi aikaa ja tilaa omien ajatustemme kuuntelulle. Mieleen tulee ympäristöstä, yhteiskunnasta, läheisiltä ja mediasta – nykyisin myös sosiaalisesta mediasta – paljon hälyä, ja siinä hälyssä on jo vaikea kuunnella omia ajatuksiaan ja tuntemuksiaan.

Ei kannata odottaa, että asiat sujuisivat jotenkin "siinä sivussa"

Tuntuisiko vaikealta tehdä "vain" hyvä lopputulos parhaan mahdollisen sijaan? Ei hätää – niin tuntuisi monista muistakin! Samaan tapaan aikaansaaminen on ajatuksena yksinkertainen: sen kun vain alkaa tehdä!

Totuus on usein kuitenkin monimutkaisempi. Ihmiset eivät ole robotteja, jotka kykenevät aina toimimaan optimaalisesti.

– Tunnetilamme ja ajatuksemme vaikuttavat toimintaamme monin tavoin. Kannattaa selkiyttää itselleen, mitä ja milloin aikoo tehdä, ja luoda toimintaa tukevaa mielialaa. Siis esimerkiksi ei ajatella, että onpa hankalaa ja raskasta, vaan pohtia haasteiden hyviä puolia, ja innostua lopputuloksesta. Innostavassa mielentilassa tekeminen sujuu helposti, Pihlaja neuvoo.

– Jos on stressiä ja kiirettä, kannattaa pysähtyä hetkeksi hengittelemään ja luoda hyvä suunnitelma etenemiseen. Itseltään ei kannata vaatia liikoja, esimerkiksi odottaa että asiat sujuisivat jotenkin "siinä sivussa", tai odottaa, että kaikki sujuu todella helposti, – ja jos ei suju, niin harmistua siitä. Rauhassa juotu kuppi kahvia voi pelastaa työvireen ja muutenkin kannattaa huolehtia hyvinvoinnistaan.

Kiireen tuntuun voi kuitenkin itse vaikuttaa monella tavalla. Omia ajatuksiaan ja tunteitaan voi myös johtaa sen sijaan, että antaisi niiden viedä mukanaan.

– Jokainen meistä voi joka hetki vaikuttaa monin tavoin omaan mielentilaansa, ja säädellä tunteitaan.

Osittainen lähde: Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika, Näin johdat itseäsi (Atena)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme