Mainos
Mainos

Tiesitkö? Suomessa on 3000 sääskilajia – ja näin moni imee vertasi

Sääskistä verta imevät ainoastaan naaraat, jotka saavat verestä tarvitsemaansa proteiinia. Koiraat lähinnä parveilevat rantaheinikoissa.

Useimmin ihmisen kimppuun hyökkää suojelubiologi Jukka Salmelan mukaan joku Suomen kesähyttyslajeista. Nämä hyttyset talvehtivat munina, ja aikuistuvat toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa.

Verenimijä on aina naaraspuolinen lajin edustaja, sillä naaraat tarvitsevat ravinnokseen verestä saatavaa proteiinia, jotta ne jaksavat tuottaa munia.

– Koiras vain heiluu tuolla rantapusikoissa ja korkeintaan vähän parveilee. Ja antaa sukusoluja sille naaraalle.

Veri ei kuitenkaan riitä ainoaksi ravinnonlähteeksi, sillä varsinkin hyttysillä on kehossaan erittäin huonot reservit eli ravintovarastot. Tämän takia niiden on pakko käyttää ulkopuolisia ravinnonlähteitä. Hiilihydraatteja hyttyset käyvät tankkaamassa kukkien medestä.

Missä kosteikko, siellä hyttynen

Jukka Salmela kertoo, että vaikka hyttysten esiintyminen on paikoittaista, pätee hyttysten esiintymiseen sääntö kosteikosta.

– Mitä pohjoisemmaksi mennään ja mitä pidemmälle kesä etenee tuonne juhannukseen, ja sen jälkeiseen aikaan, niin kyllä hyttysiä on sitten melkein missä vain.

Suomessa on sääskilajeja yhteensä noin 3000, mutta verta imevät lajit ovat kuitenkin joukon vähemmistö. Hyttysten lisäksi ihmisveren perässä on myös polttiaisia ja mäkäriä. Yhteensä verenimijälajeja on noin viitisenkymmentä.

– Täytyy kyllä muistaa, että mäkärätkin voivat paikoin esiintyä erittäin runsaina. Ja jos mäkärän puremille sattuu olemaan vielä allerginen, niin sitten on helisemässä, Salmela muistuttaa.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme