Mainos
Mainos

Tiesitkö? Talvirenkaat ovat suomalainen keksintö!

Talvirenkaita käytetään tänä päivänä jokaisessa maailman kolkassa, missä talvi on tuttu ilmiö. Napin painalluksella esiin tulevat nastat eivät ole enää vain haave!

Yksi autoilun historian mullistavimmista asioista keksittiin olosuhteiden pakosta nimenomaan Suomessa. Kotimaisesta rengasinnovaatiosta saamme kiittää Suomen Gummitehdasta ja Pohjolan säitä.

Ensimmäinen talvirengas saatiin markkinoille 80 vuotta sitten. Talvirenkaat kehitettiin 1930-luvulla suoraan tarpeeseen, kun kuorma-autojen kuljettajat kyllästyivät jäisissä ylämäissä lipsutteluun.

Renkaiden päälle viriteltiin ensin lumiketjuja, jotka kuitenkin hidastivat ajonopeutta ja olivat hankalia käyttää.

– Ensimmäiseen talvikäyttöön kehitettyyn renkaaseen lisättiin pitkittäisurien lomaan vetopitoa kasvattavat poikittaisurat, kertoo Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri.

Villistä menosta nastarengasmääräyksiin

1950-luvulta lähtien renkaan pintaan yritettiin kiinnittää liukuesteitä, jotka jarruttaisivat menoa jäisellä kelillä enemmän kuin pelkät urat. Ensimmäinen kovametallikärjellä varustettu nasta liukuesteenä näki virallisesti päivänvalon 60-luvun alussa.

– Tiestö oli tuolloin vielä hiekkapintaista eikä nastoja säädelty lailla. Meno olikin villiä. Nastojen pituudelle tai määrälle ei ollut rajoitteita ja niitä naputeltiin käsipelillä renkaisiin kumipajojen nurkissa, vaikka valmiiksi nastoitettujakin renkaita oli jo myynnissä, Morri kertoo.

Teräsnastoista tarvittaessa esiin tuleviin

Näin syntyi käsite Flying Finns – lentävät suomalaiset

Maailman ensimmäinen talvirengas syntyi turkulaisen rengaskauppias August Kelhun, Suomen Gummitehdas Osakeyhtiön myyntipäällikkö Erik Sundqvistin ja tehtaan insinöörien yhteistyönä vuonna 1934. Ensimmäinen pintakuvioitu rengas, niin sanottu kelirengas, oli tarkoitettu vain kuorma-autoille.

Vuonna 1936 kelirenkaan pohjalta jatkojalostettiin henkilöautoille tarkoitettu Hakkapeliitta-talvirengas, jota myöhemmin nimitettiin Lumi-Hakkapeliitaksi. Alkuperäisen Hakkapeliitan pinnassa oli portaittainen, suhteellisen harva poikittaiskuvio, joka oli varustettu pitoa kasvattaneella imukuppimuotoilulla. Pintakuvio säilyi muuttumattomana aina 1950-luvulle asti.

Suuren maailman tietoisuuteen Nokian Hakkapeliitta -renkaat nousivat Monte Carlo -ralleissa 1950- ja 1960-luvuilla. Niiden ansiosta syntyi käsite Flying Finns eli lentävät suomalaiset.

Ensimmäiset nastat olivat raskaita mutta kestäviä teräsnastoja. 1970-luvulla voimaan tulleen nastarengasmääräyksen myötä nastojen määrää, painoa ja materiaalia ryhdyttiin rajoittamaan. 

Samaan aikaan alettiin myös kehittää nastattomia talvirenkaita, kansankielellä kitkarenkaita.

– Kitkarenkaan nimitys on hiukan harhaanjohtava, sillä kaikissa renkaissahan on kitkaa. Nastattomassa talvirenkaassa on kuitenkin enemmän lamelleja eli pitkittäis- ja poikittaisuria kuin nastallisessa renkaassa ja sen kumiseos on erilainen, Matti Morri tarkentaa.

Eikä kehitys ole suinkaan tähän loppunut. Viime talvena esiteltiin maailman ensimmäinen nastakitkarengas, josta kuljettaja saa napin painalluksella nastat pompahtamaan esiin. Kun nastoja ei tarvita, ne vedetään takaisin renkaaseen. Rengas ei ole vielä myynnissä.

Luonnonkumi vai synteettinen?

Sota-aikana tarvittiin paljon renkaita, mutta luonnonkumista oli pulaa. Rengasvalmistajat ympäri maailman ottivat käyttöön synteettisen eli teollisesti valmistetun kumin.

Sitä alettiin käyttää myös suomalaisissa renkaissa, joskin meidän olosuhteissamme luonnonkumi on synteettistä varmempi vaihtoehto.

– Luonnonkumi toimii tasaisesti suurissakin lämpötilan vaihteluissa. Siitä valmistettu rengas pitää niin parissa plusasteessa kuin kolmessakymmenessä miinusasteessa. Luonnonkumi on myös synteettistä kumia kestävämpää ja sopii siksikin nimenomaan talvirenkaisiin, Matti Morri konkretisoi.

Lähde: Nokian Renkaat Oyj

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme