Mainos
Mainos

Tosinuoret rakentajat: kaakeliuunin muuraus

Varaava kaakeliuuni on iättömän kaunis. Lisäksi se on teknisesti ja energiataloudellisesti aivan erinomainen laite. Jokamiehen ei kyllä kannata edes yrittää sellaisen pystyttämistä; tehtaan oma ammattiasentaja on ainoa todella pätevä tekijä tähän hommaan.

Uunin malli ja koko valitaan tarpeen mukaiseksi. Maija ja Ari päätyivät 190 cm korkeaan, nurkkaan sijoitettavaan malliin joka riitti hyvin. Isompi vaihtoehto olisi ollut 210 cm korkea. Muut mitat ovat 800 x 800 mm.

Koon ja mallin lisäksi asiakkaalla on kerrassaan mahtava valikoima laatoitusvaihtoehtoja. Laatat voivat olla hyvinkin voimakkaasti kuvioituja ja myös lasituksessa on eroja. Tänne tuli hyvin perinteinen, mattavalkoinen laatta jota korostaa etusivun keskiosan musta pystylaatoitus. Samasta mustasta laatasta tehdään lattialle, takan eteen paloturvallisuusmääräykset täyttävä laatoitus.

Kun laatat on mitoitettu ja laskettu valmiiksi jo tehtaalla - laattojen reunat on viistottu oikein - asennus on helppoa ja lopputulos varmasti kaunis.

Kaakeliuuniin tulee kaksi elementeistä koottavaa kuorta. Sisempi joka on huomattavasti raskaampaa ja tiiviimpää tavaraa kuin ulompi, joka ei koskaan lämpene polttavan kuumaksi. Palokaasut kääntävät suuntaa ja alkavat virrata kanavissaan alapäin uunin yläosan saavutettuaan: tämä on niin sanottu vastavirtaperiaate.

Tässä takassa on poikkeuksellisesti vain yksi reikä nuohousta varten - yleensähän niitä on yksi kummallakin sivulla.

Elementit ovat Celsius-elementtejä, joiden pääraaka-aine on keramiikkamurske. Tällainen elementti kestää suuret lämmönvaihtelut, onhan se valmistettu polttamalla 1300 asteen lämpötilassa.

Kuten lähes kaikessa muussakin rakentamisessa, myös kaakeliuunin asennuksessa olennaista on taaskin mahdollisimman suora lähtö, jossa asentaja tutkii tarkasti laatan suoruuden. Näitä ohutsaumamenetelmällä toisiinsa kiinnitettäviä elementtejä ei varvin välillä paljon korjailla, vaikka luonnollisesti työn etenemistä seurataan koko ajan.

Uuni voidaan ottaa käyttöön viikon "ilmakuivauksen" jälkeen. Toisella viikolla voidaan - varovasti! - rakennella pieniä tikkutulia ja kolmannella aloittaa hiukan voimakkaampi lämmittäminen. Tiilitakan suhteenhan nämä varoajat ovat huomattavasti pidemmät.

(JKA 30.1.2005)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme